Noidankehässä

Missä Fit-elämän noudattaminen yleensä menee pieleen? Monilla meistä on näitä sudenkuoppia, joihin tiedämme tipahtavamme aina välillä. Urheilemme, syömme terveellisesti ja noudatamme muutenkin suheellisen terveitä elämäntapoja. Kuitenkin tulee niitä hetkiä, kun vedetään alamäkeä polvet ruvella. Usein kuulee jonkun sanovan ”kun nyt meni herkutteluksi, antaa mennä sitten kunnolla”. Vähän huono juttu kuulkaas. Onhan se vähän eri juttu syödä kaksi palaa suklaata kuin kaksi kiloa. Tästä ”antaa mennä”-ajatuksesta olisi hyvä päästä pois, ja opetella hieman erilainen ajattelumalli. Kun ajatus päässä on se, että tämä tämä ja tämä on kiellettyä, tottakai haluat sitä. Sen sijaan ajatus, että kaikki on sallittua tuo jopa parempia tuloksia. Tässä se toki vaatii sen, että motivaatio on kunnossa ja omat valinnat järkeviä. Niille, joiden motivaatio ei ole alkuunkaan kunnossa, yleensä harrastavat tätä totaalikieltäytymistä – Se kestää hetken ja sitten menee taas pipariksi. Morkkis on paha vihollinen, joka syö sinut elävältä. Pohdi omaa ajattelumalliasi ja löydä tuloksia sitä kautta.

148597_173306062793206_998342732_n

Naisilla vaakaan tuijottelu on myös vähän liian yleistä. Älkää oikeasti tuijottako niitä lukemia, katsokaa mieluummin meneekö ne shortsit jalkaan enää vai ei. Onko hyvä olla? Menee varmasti viimeisetkin motivaation rippeet siinä kun tuijotellaan jotain lukemia. Muistutuksena, lihas painaa enemmän kuin läski. Vaaka saattaa olla ihan ok esimerkiksi painonpudotus-projekteissa, mutta valitettavasti liian usein tämä ei ole kuitenkaan se. 

 

da-mo-2325

 Lasketko joka päivä syömäsi kalorit? Eikö se vasta olekin puuduttavaa?! Mikset mieluummin noudattaisi ruokavaliota, jossa kalorit on jo laskettu. Vähemmän stressiä ja päänvaivaa! Ja varmempia tuloksiakin. Monen on helpompi syödä oikein kun kaikki on tarkkaan määritelty ja paperilla. Tällöin, ei tule mitään vaihtoehtoja ruoan suhteen. Sitä syödään, mitä tässä nyt lukee. Toiset eivät laske kaloreita – koska ei tarvitse. Järkevät valinnat ja oma tieto-taito vie pitkälle tässäkin. Mutta kun sitä ei ole, on helpompaa tehdä niinkuin käsketään. 

 

1002482_207875899336222_428058834_n

Kesä alkaa olla kohta ohitse ja moni huomaa höllänneensä vähän liikaa kesällä. Kiloja on saattanut kertyä ja nyt niistä halutaan eroon. Kuntosalit alkavat taas täyttyä ja jumpissa ei riitä paikkoja kaikille. AH, ihanaa aikaa. Tämä norsulauman rynnistys tapahtuu kaksi kertaa vuodessa – syksyllä ja tammikuussa joulun jälkeen. Onhan tämä aika hassua? Onko painon hallitseminen oikeasti näin vaikeaa? Eikö olisi itselleenkin helppoa pysyä läpi vuoden suurinpiirtein ruodussa eikä vetäistä älyttömiä diettejä joita saa lukea taas kohta lehdistä. 

 

girl-thing-18-1

Kaikkihan lähtee sinusta itsestäsi. On aivan äärettömän helppoa sysätä vastuuta muiden niskaan ja kaikkeen löytyy aina hyvä selitys. Niin moni asiakas sanoo, että tarvitsee jonkun joka potkii perseelle. Joo, kyllä mä voin potkia, MUTTA. Personal Trainer antaa sinulle työkalupakin. Sinun tehtäväsi on käyttää niitä työkaluja, jotka sinulle on annettu. En minä voi ottaa pois ruokaa suustasi, enkä tehdä treenejä puolestasi. Kukaan muu ei voi rakentaa motivaatiota sinuun! Vimma näillä ihmisillä kestää muutaman viikon, mutta jossakin vaiheessa se karahtaa kiville ja kovaa. Jos sisäinen motivaatio ei ole kunnossa, ei hommasta tule yhtikäs mitään. Ulkoinen motivaatio on myös hyväksi, ja tukee tavoitetta. Mutta jos tavoitteet ovat ainoastaan ulkoisia, todennäköisesti epäonnistut. 

 

da-mo-91

Sisäinen motivaatio vs. ulkoinen motivaatio

Sisäinen motivaatio on enemmän taito-, ja prosessisuuntautunutta toimintaa, joka keskittyy toimintaan ja käyttäytymiseen. Tämä keskittyy valmiuksiin ja prosessiin. Näistä asioista seuraa;

  • Tuntuu hyvältä
  • On hauskaa
  • Minä haluan
  • Minä opin
  • Tässä ja nyt

Ulkoinen motivaatio sen sijaan on enemmän tulosorientoitunutta ja keskittyy lähinnä lopputulokseen eikä itse prosessiin.

  • Terveydentila
  • Painonpudotus
  • Tulos myöhemmin
  • Minun PITÄÄ/PITÄISI

Mitä luulette kummalla ajattelumallilla onnistuu todennäköisemmin? Ulkoisiakin motivaattoreita on hyvä olla, mutta painoarvo tulisi kuitenkin olla sisäisillä asioilla.

da-mo-820

Naiset tekevät tätä usein. Pudottavat energiansaantia yhä pienemmäksi ja liikkuvat kuin hullut. Pystytkö tekemään tätä läpi elämäsi? ET. Siksi siinä ei ole oikeasti mitään järkeä, lähinnä kulutat itseäsi. Pyri siis tilaan, jossa voit olla läpi elämän. Aloitit juuri herkkulakon, kestääkö se koko elämäsi? Veikkaanpa että ei. Onko siinä siis mitään järkeä? Hae mieluummin kohtuus kaikkeen, äläkä heittäydy totaalikieltäytyjäksi aina joulun jälkeen. Läskit tuppaavat palaamaan bumerangina. 

 

da-mo-927

Tekosyitähän meillä ihmisillä riittää. Katsoin jokin aika sitten sattumalta jenkkien Suurinta pudottajaa. Mies, jolla oli todella iso urakka edessään pelkästään jo painon pudottamisen suhteen. Puhumattakaan siitä, millaisia esteitä hänelle tuli vuoden aikana, jotka olisivat voineet todella hyvin pilata tämän matkan. Häntä ei kuitenkaan pysättänyt edes oman lapsen kuolema eikä työttömyyskään. Siitä miehestä voisimme kaikki ottaa mallia, millainen motivaatio ja asenne hänellä oli! UPEAA! Hän todella halusi pudottaa painoansa, olla terve ja onnellinen. 

 

da-mo-11-11

 Kiitos kaikille lukijoilleni antamistanne palautteista! Toiveita on myös kirjailtu, joten niitäkin luvassa taas pian  😛 Mukavaa viikkoa kaikille!

– Emppu 

eevi

Blogissani kirjoitan itselleni tärkeistä aiheista, kuten treenaamisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Myös koko kehon hyvinvointi, sekä elämän pienet ilot nostavat päätään kirjoituksissani. Tämä blogi on maustettu myös ripauksella huumoria, vaikka paljon vinkkejä ja informaatiota sisältääkin. Tervetuloa seuraamaan positiivista ja tehokasta meininkiä, josta toivon teidän saavan motivaatiota ja inspiraatiota omaan elämäänne!

12 vastausta artikkeliin “Noidankehässä”

  1. Tää oli hyvä kirjoitus! Muutama vuosi sitten reilut 30kiloa pudottaneena muistelen ajatuksiani painonpudotuksen aloituksen tienoilla, ja muistan ajatellleeni, että tahdon syödä kuin 60 kiloinen ja tehdä asioita, joita 60 kiloinen voi ja usein myös tekee. Nyt 60 kiloisena on vuorossa toinen vaihe, ”riikomppi” eli body recomposition joka onkin aivan uudenlainen haaste! Nyt on ihanaa treenata ja ajatella että taas pystyn enemmän ja kehityn, toisaalta haastavaa kun edelleen tuppaa kattomaan vaakaa ja herkutella liiakseen viikonloppuisin. Tästä pitää oppia pois sillä kuten sen ilmaisit, kuka nyt jaksaa loppuelämänsä herkutella hurjasti viikonloppuisin ja arkena diettailla 😉

  2. Moikka Mikaela ja kiitos että jaoit oman tarinasi tänne 🙂 Olet saavuttanut upean tavoitteesi ja on hienoa että olet löytänyt taas uusia haasteita elämääsi! Ne motivoivat taas eteenpäin. Tsemppiä sinne hurjasti -E

  3. Sun blogia on kyllä ilo lukea ja katsella. Asiaa tälläkin kertaa 🙂 Ite oon alottanu elämäntaparemontin muutama vuosi sitten ja pikkuiljaa kivutaan kohti tavoitteita. Ja ku tavotteita saavutetaan niin sitten mietitään tavoitteita lisää. Kiirehän tässä elämässä ei ole ja pääasia on että kroppa ja mieli voi hyvin. Elämässä pitää välissä herkutellakkin mutta jos vähän käyttää mielikuvitusta niin se herkutteluelämys syntyy ilman ”epäterveellisiä” aineksiakin ja ah kuinka ihanaa sekin on 🙂

    • Moikka Retu! 🙂 Kiitos ihanasta palautteesta ja elämäntyylisi kuulostaa minusta inspiroivalta ja motivoivalta. Vaikuttaa että olet todella löytänyt sen oman kultaisen keskitien, mitä kovin moni etsii! Ja olet oikeassa, vaihtoehtojahan piisaa. Kunhan itse hieman tutkii, tutustuu ja kokeilee 😛 Upee meininki, jatka samaan malliin! -E

  4. Todella hyvä teksti!

    Tuo ihmisten rynniminen salille elo-syyskuussa! En kestä. Kesä on siitä hyvää aikaa treenata salillakin, koska siellä on tilaa! Ei tarvitse taistella kuka kerkeää ensin ylätaljaan tai kenen vuoro on käyttää niitä 5 kilon käsipainoja. Noh onneksi siinä syyskuun lopulla tulee taas tilaa treenata, sillon muut ovat ilmeisesti karistaneet kesäkilonsa ja nauttivat työn tuloksista suklaalevyn, punaviinilasin ja kirjan kanssa sohvannurkassa.

    On se kumma kun itsellä tuo työsarka ei tunnu loppuvan ikinä :/ 😉

    • Moikka, kiitos kovasti mahtavasta kommentista! Ja puhut asiaa, näinhän se valittevasti vähän menee 😀 Menenkin tänään pahimpaan ruuhka-aikaan haistelemaan onko buumi jo lauennut! -E

  5. Moi! Eksyin tänään tänne ekaa kertaa ja täytyy tähän postaukseen kommentoida että ISO KIITOS motivaatio-boostista 😀 Itellä on tällä viikolla just joku hirveä alamäki menossa treenaamisen suhteen ja motivaatio ollu totaalisesti jossai penkin alla piilossa.. ja sen huomaa. Vaikka on kumminkin vängällä urheillu tälläkin viikolla, niin huomaa ko on treenatessa ihan semmonen olo ku joku ois imassu kaikki mehut susta irti yhtäkkiä eikä energiaa riitä mihinkään. Samoja treenejä siis oon vetäny ko mitä muullonkin, mutta niin ison eron se sisäisen motivaation yhtäkkinen puute tekee :/
    Mutta nyt tuli taas skarpimpi olo ko luki tämän ja mietti vähän asioita uusiksi ^^ Kiitoksia sulle!

    • Moikka! 🙂 Totta joka sana, jos pää ei oo hommassa mukana ei oo kyllä kroppakaan vaikka kuinka rautaa pumppailisi. Välillä on hyvä pysähtyä pohtimaan omaa motivaatiota, mitä ja miksi tätä tekeekään taas. Kyllä se motivaatio yleensä sieltä taas tulee, kunhan ottaa pinen aikalisän kun siihen on oikeasti tarvetta 🙂 Olen myös itse välillä tehnyt niin, että olen sanonut salille heipat muutamaksi viikoksikin kun tuntuu että tökkii ja pahasti. Treenannut kaikkea muuta paitsi sitä! Sitten olen taas iloisin mielin palannut salille uudella motivaatiolla. Tsemppikset sinne ja kiitos ihanasta kommentista! -E

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 1
Tykkää jutusta