Uusi elämäsi

IMG_4295_summer_minifitness

Oletko tehnyt taas uutenavuotena lupauksen paremmasta elämästä? Lupasit lopettaa tupakoinnin ja aloittaa treenaamisen, sekä terveellisen ruokailemisen? Kuinka nämä kunnianhimoiset päätökset usein loppuvat ennen kuin ne ehtivät edes kunnolla alkaa?

Vika voi olla asenteessasi, mutta syitä voi löytyä myös muualtakin. Usein homma tyssää koska odotukset itseään kohtaan ovat liian suuret. Niin suuret, että niiden tavoittelemiseen kyllästyy. Kroppa ei muutukkaan Barbie lookkiin Detox-kuurilla, muutamalla lenkillä ja parilla hassulla salaatilla. Sitten heitetään hanskat tiskiin. Todetaan itselleen jälleen kerran, että minä vain olen tällainen enkä voi sille yhtikäs mitään! Oletko nyt ihan varma?

Olemme mukavuudenhaluisia. Haluamme kömpiä sohvan nurkkaan rankan työpäivän jälkeen ja syödä ruokaa, joka maistuu meistä hyvälle. Yksinkertaista. Sitten kun tästä itselleen normaalista ja turvallisesta tulisi luopua, nostaa se monia eri haasteita pintaan. Tämän se kuitenkin vaatii, mikäli muutosta oikeasti haluaa. Mutta lupaan, että alun jälkeen koko homma helpottuu nopeasti.

IMG_4251_minifitness_goal

Muutokset vaativat aikaa, sitoutumista ja ennenkaikkea kärsivällisyyttä. Mönkään mennään myös usein sen vuoksi, että luullaan, mutta ei tiedetä. Kuvitellaan että mitä enemmän treenaan sen parempi. Tai mitä vähemmän syön sen parempi. Tämä on hyvä tapa koska luin siitä lehdestä. Totuus on kuitenkin, että suurimmalla osalla meistä ei ole hajuakaan siitä, mitä pitäisi oikeasti tehdä. Kyllä nälkälakossa laihtuu, mutta onko se fiksua ja pysyvää?

Itse kannatan pysyviä muutoksia. Silloin vältytyään jojoilulta ja ylimääräiseltä tuskastelulta – hukkaan mennyt työ on ärsyttävintä! Kannattaa siitä syystä aloittaa homma heti alkuun oikein.

Pysyvät muutokset vaativat aina eniten myös työtä. Mieti mikä olisi itsellesi ihanteellinen olotila ja mitä se vaatisi saavuttaaksesi sen. Sen jälkeen pohdi onko se mahdollinen? Nämä eivät ole niin yksiselitteisiä asioita, sillä ne vaativat itseltään monia asioita. Joudut luopumaan asioista – aina. Toisille se on herkuttelu, toisille taas haasteeksi saattaa muodostua aikatauluttaminen ja perhe. Uuden elämän aloittaminen vaatii oikeanlaista mielentilaa, ymmärtämistä, kunnianhimoa, päättäväisyyttä ja tahtoa. Jokaisen täytyy siis pohtia, kuinka monesta asiasta on valmis luopumaan paremman itsensä vuoksi?

IMG_4195_minifitness_challenge

 Jotta voisit saavuttaa tavoitteesi täytyy ne määritellä. Niiden täytyy olla tarkkoja, pelkkä laihempi sinä ei riitä määrittelyksi. Aivomme eivät osaa totella tuollaisia ympäripyöreitä käskyjä kovinkaan hyvin. Määritä sen sijaan, kuinka paljon painoa aiot pudottaa ja missä ajassa? tavoitteiden tulisi olla myös yksinkertaistettuja – Haluan ensi kesänä tiukan pepun. Hyvä! Tämä on aivojenkin helppo ymmärtää. Tavoitteiden tulisi suntua sinusta oikeasti tärkeiltä, sillä muuten homma jää puolitiehen – siihen haluamiseen.

Omat tavoitteet kannattaa jakaa pienempiin osiin. Ne voivat olla pieniäkin juttuja, joiden avulla jaksat työntää kelkkaa taas eteenpäin. Tarvitsemme onnistumisen tunnetta myös välietapeilla! Myös tuloksien mittaaminen jollakin tavalla on usein tärkeää innostuksen ja motivaation kannalta. Vaaka ei aina kerro totuutta, jonka vuoksi erilaiset mittaukset ovat hyvä tapa seurata kehon muutoksia. Myös erilaiset kuntotestit ovat todella konkreettinen tapa osoittaa homman eteneminen. Jollekin henkilölle riittää taas se, että hän testaa niitä tavoitefarkkujaan ja pitää varpaat ristissä.

IMG_4272_minifitness_enjoy_summer

On myös helpompaa pitää kiinni tavoitteestaan, kun ne jakaa jonkun kanssa. Saat tukea ja ymmärrystä myös ulkopuolelta. Omat tavoitteet olisi myös hyvä kirjata johonkin itselleen ja niistä on hyvä muistuttaa välillä itseään. Kiitä itseäsi myös niistä pienistä onnistumisista – niistä kasvaa vielä suuria!

Joskus emme onnistukkaan odottamallamme tavalla. Silloin moni piiskaa itseään ja lopulta oma usko hommaan loppuu. Älä luovuta! Jokaisella on omat haasteensa lupaan sen. Kroppamme ovat erilaisia – vaikka Irja onnistui pudottamaan 20 kiloa pelkällä sauvakävelyllä, se ei välttämättä toimi sinulla. Anna itsellesi uusi mahdollisuus! Muista myös, että ihmiset eivät aina kerro koko totuutta  😉

Lopuksi ehkä mielestäni se tärkein. Jos et nauti siitä, se tuskin on pysyvääkään. Edetään askel kerrallaan ja katsellaan niitä saavutettuja tuloksia sitten kesällä. Vai mitä?

Isosti tsemppiä kaikille!

Be better, E 

eevi

Blogissani kirjoitan itselleni tärkeistä aiheista, kuten treenaamisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Myös koko kehon hyvinvointi, sekä elämän pienet ilot nostavat päätään kirjoituksissani. Tämä blogi on maustettu myös ripauksella huumoria, vaikka paljon vinkkejä ja informaatiota sisältääkin. Tervetuloa seuraamaan positiivista ja tehokasta meininkiä, josta toivon teidän saavan motivaatiota ja inspiraatiota omaan elämäänne!

22 vastausta artikkeliin “Uusi elämäsi”

  1. Koko elämäni olen ”päättänyt” ja ”yrittänyt”. Kunnes vuosi sitten vuoden vaihteessa olin 31-vuotiaana viimein kypsä muutokselle. Korvien väli oli viimein oikeassa asennossa, ja kuntoa oli vähän luotu alle liikkumalla jossain määrin. Heitin puntarin nurkkaan kahdeksaksi kuukaudeksi ja kerran kuukaudessa suoritin mittanauhalla tulosten seurantaa (vatsaa useasta kohtaa, reisiä, pohkeita, käsivarsia, rinnanympärystä jne). Parhaimmillaan miinuksia syntyi lähes 30 senttiä ja kiloja lähti 25. Ruokavalio remonttiin, herkuille yksi päivä kuukaudessa. Kasviksia, kasviksia ja kasviksia (uskalsin koittaa uusia rehuja kuten kauan pelättyä kesäkurpitsaa ja munakoisoa), kalaa ja lihaa, linssejä, papuja ja kikherneitä, marjoja ja hedelmiä, rahkaa ja rasvatonta luonnonjogurttia.

    Nyt kroppa hieman junnaa paikallaan, paino pysyy samana, mitat ei paljon ole muuttuneet viime kuukausina, mutta voima, vauhti, hapenottokyky, lihas ja kestävyys ovat parantuneet. Tämän vuoden tavoitteena ehkä vielä miinus 15 kiloa, ehkä se että mahdun ensimmäistä kertaa eläissäni koon 38 vaatteisiin tai että voin käyttää hihatonta paitaa. Mikä niistä nyt sitten ensimmäisenä toteutuukaan.

    Tee päätös ja pysy siinä. Ei ole yksinkertaista ja helppoa, mutta on sen arvoista! Ja nautin salille ja lenkille menemisestä, ja epäterveellinen ruoka tekee vain olon ihan palloksi.

    Kiitos hyvästä kirjoituksesta – kunpa vain muutosta haluava sisäistäisi nuo kertomasi asiat. Silloin tulee onnistumisia!

  2. Voi ihana Jana kun jaoit tarinasi tänne myös muille 🙂 Mahtavat pointit ja esimerkit. Upeaa työtä kerrassaan, motivoit varmasti monia. Tsemppikset sinne! -E

  3. Mulla elämäntapamuutos alkoi vuosi sitten, pikku hiljaa. Ensin liikunnan lisäämisen ja kuntosalitreenin aloituksella, siitä sitten myös ruokavalionmuutoksilla. Meni aikaa ennen kun rupesi ymmärtämään että on todella pyrittävä siihen että muutos on pysyvää, tietysti kun tuloksia alkoi kaikin puolin tulla noita asioita tajusikin paremmin. Kuuriajattelut voi unohtaa jos haluaa pysyviä tuloksia, hampaat irvessä on turha eteenpäin yrittää :-)Vuoden aikana on kiloja karissut 14 ja tilalle tullut iloisempi ja tyytyväisempi ihminen, kärsivällisyyttähän se vaatii kun haluaa pysyviä muutoksia ja tuloksia. On oltava myös armollinen itselle.
    Aurinkoista kevättä 🙂

    • Mahtava meininki ja saavutus Satu! 🙂 Minusta on niin ihana kuulla teidän onnistumisista ja oivalluksista. Sisäinen remppa tulee nimenomaan projektin myötä ja vahvistuu koko ajan. Kiitos tästä ja oikein tehokasta tammikuuta ja tsempit tuleviin haasteisiin -E

    • Ihana Satu! Erittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka muutokset tapahtuvat pikku hiljaa ja näinollen tulevat pysyviksi 🙂 -E

  4. Mä alotin mun elämäntapa rempan marraskuussa. Vaikka painoa ei olekaan kertynyt liikaa on silti ollut kiva huomata kuinka paljon pirteämmäksi terveelliset elämäntavat mut tekevät. Enää en vedä töissä lounaaksi subia ja kahvin kanssa keksiä vaan oon vaihtanu subit salaatteihin ja omiin eväisiin. Oon niin paljon virkeämpi ja jaksan jopa hyvi lähteä vielä pitkän työpäivän jälkeen salille kun ennen olisin valinnut sohvan. Oon myös huomannut kuinka tärkeää on syödä säännöllisin väliajoin, eikä silloin kun on jo nälkä. Tällöin tulee usein niitä hulluja mielitekoja joita on pakko saada:D Entisenä sokerihiirenä oon myös kovin ylpeä itsestäni sillä oon pysynyt jo lähes kuukauden ilman herkkuja:) eikämuuten oo tehny ees erityisemmin mieli. Kaiken lisäksi huomasin muutama päivä sitten painon tippuneen pari kiloa ihan huomaamatta.

    Kiitokset sulle tsemppaavista teksteistä ja ihanasta blogista:) ihania ja aurinkoisia treenipäiviä sulle 🙂

    • Moikka Tiia! Minusta näissä muutoksissa on parasta se, kuinka ihmiset huomaavat ruoan merkityksen kehossa jo pienissä jutuissa. Kuinka se parempi ruokavalio muuttaa omaa jaksamista 🙂
      Tuntuuko susta siltä, että on koko ajan vain helpompi olla ilman sokeria näin lakon myötä? Mulla ainakin kävi niin, enkä karkkiin ole koskenutkaan pitkiin aikoihin. Herkut ovat muuttuneet todella paljon aiemmasta perus mätöstä parempiin vaihtoehtoihin. Tsemppikset sinne ja mukavaa kevään odotusta 😉 -E

  5. Miun elämäntapamuutos alkoi syksyllä aloittaessani muun liikunnan kaveriksi saliharrastuksen poikaystävän innoittamana, ja päätin etten tästedes enää käy vaa’alla. Paino ja oma oleminen koostuu niin monesta muustakin kuin vain numeroista, ja kun itsellä ei varsinaista ylipainoa ole, niin miksi ahdistuisin vaa’an muuttuvista luvuista? Peilikuva, vaatteet ja mittanauha kertovat enemmän – samoin kuin kasvavat painot salilla! 🙂 Tuloksia lihasten kasvuun ja kiinteytymiseen voisi saada tietty nopeamminkin kuin mitä mie oon saanu aikaseks (syömistä pitäis opetella säännölliseksi ja riittäväksi), mutta ajattelen silti positiivisesti. Ja jos ennen en käynyt salilla ollenkaan ja nyt 3-4 kertaa viikossa, onhan siinäkin jo huima edistysaskel otettu 😀 Mukavaa alkanutta vuotta siulle Eevi 🙂

    • Mahtava pointti Elsa! naiset tuppaavat tuijottelemaan sitä vaakaa aivan liiaksi. Vaaka ei todellakaan kerro koko totuutta, eikä sen lukemista kannata musertua.
      Huippua, jatka samaan malliin – hyvä miettiä saavuttamiaan asioita ja sen jälkeen siirtyä seuraavaan 🙂 Ihanaa kevään odotusta -E

  6. Ihanaa Eevi, että jaksat tehdä tällaisia kannustavia ja viisastavia postauksia! Itselläni tyssäsi heti alkuun ruokaremontin teko, mutta sunnuntaina otin itseäni niskasta kiinni ja ryhdistäydyin. Oon kyllä niin kiitollinen, että oon tän sun blogisi löytänyt, täältä saan aina sitä hyvää motivaatiota ja vinkkejä! Kiitos ♥

    • Aivan ihana kuulla <3 Hirveesti tsemppiä sinne! Pystyt siihen! -E

  7. Mulla elämäntapamuutos alkoi 2012 sitteja kuntosalitreenin aloituksella, jmyös ruokavalionmuutoksilla . 🙂 paras teko ikinä. Tosi onnelinen. muutos sen jälkeen on ollut pysyvää ja tulloksia tullut. Nyt uusin tavoiteisiin. 🙂

    Kiitos hyvästa blogista joka antaa motivaatiota ja hyviä vinkkejä. Kiitos! ♥

    • Mahtavaa Katja! Niin sitä vaan kiittää itseään omasta hyvinvoinnista 🙂 Intoa ja motivaatiota treeneihin sulle <3 -E

  8. Hei, ja kiitos mukavasta blogista. Eksyin sivuillesi kun yritin googlata tietoa dieettiajan kaloreista pienikokoiselle henkilölle. Olen saman pituinen kuin sinä, joten ajattelin kysyä mielipidettäsi dieetistäni. Vaikka näitä kysymyksiä tulee varmasti paljon, olisin kiitollinen jos jaksaisit vielä yhteen vastata 🙂

    Kyseessä on perinteinen tammikuuprojekti, eli läskiä pitäisi tiristää kehosta. Tavoitteena noin 54 kg (nyt 57) . Lihasmassaa on jonkin verran, esim. muutama leuka menee kepeesti. Tällä hetkellä kalorit 1500 makrojen ollessa 40/40/20 (hh) ja 30/30/30:n välillä. Useimmiten 40/40/20-luokkaa. Hiilareita alle 100g päivässä, kuituja 25g ja lähemmäs kilo kasviksia. Rasvaa g/painokilo. Kerta viikkoon tankkauspv, jolloin hiilarit on 50-60%. Tankkauspv:n kaloreissa on ollut hakemista, mutta ne ovat nyt 3 dieettiviikon aikana olleet 1900-2900. Liikun reipasta kävelyä koiran kanssa 1-1,5 h päivässä ja salitreeniä 3-4 h viikossa. Täyslepopv:n pidän kerran viikossa. Salilla treenaan raskailla painoilla, mutta en siten, ettenkö jaksaisi sieltä itse pois kävellä 🙂

    Tiedän, että kalorit ovat aika alhaiset, ja siksi kysyisinkin mielipidettäsi dieetistäni? Mietityttää se, että painonpudotus on hidastunut ja se, etten enää tunne oloani erityisen nälkäiseksi, kun aamulla herään. Kolmen viikon aikana painoa on tippunut n.3kg, mutta voimatasot on pysynyt ennallaan tai noussut. Koska pituutta on vaan se 158, niin kaloreiden nosto arvelluttaa, koska parinsadankin kalorin nosto on prosenttuaalisesti aika paljon. Lisäksi tankkauspv nostaa kaloreita viikkotasolla. Tankkauspv ei liene tarpeellinen, kun hiilareita kuitenkin tulee jonkin verran joka pv, mutta se on sopinut minulle. Kaloritavoite tankkauspäivälle (ja muutenkin) on kuitenkin hakusessa. Mielipiteitä otetaan kiitollisena vastaan 🙂 Motivaatio on korkealla ja onnistuminen taatu, kunhan työkalut ovat oikeat 🙂

    • Heippa,

      Ulkopuolisena on aika karkeaa vastata tähän, sillä en tiedä koko kuvaa vain ainoastaan puolet siitä 🙂 Kalorimäärät eivät sinällään ole mitenkään liian alhaiset, mutta tämäkin täytyy suhteuttaa moneen seikkaan. a. millainen sykli ruokailussa on ollut ennen diettiä, onko pudotus aiemmasta maltillinen? b. Kuinka pitkälle aikavälille kyseinen projekti on suunniteltu? Karkeasti kannattaa pudottaa kaloreita mieluummin vähitellen, kuin isolla kädellä. Kropan tuokset ovat todennäköisesti pysyvämpiä ja lihakset säilyvät maltillisemmin. Kannattaa aina kuunnella omaa fiilistä – jos tuntuu että treenitehot on hyvät ja muutenkin luistaa miksei tämä toimisi. Mutta niikuin mainitsit, homma on hidastunut. Joko aivan normaalisti kun loppuvaiheessa näin tuppaa tapahtumaan, tai sitten hommaa ei ole tehty oikein alunperinkään. Vaikeita hommia välillä ilman ammattilaista. Lepopäiviä suosittelen laittamaan viikon lopulle ja keskelle viikkoa. Myös kaikki päivän aktiivisuus vaikuttaa väistämättä kaloritarpeisiin. -E

  9. Mä olen aina ollut urheilullinen ja liikunta on ollut aina suuri osa mun elämää. Reilu vuosi sitten alkoi sairastelu kierre, jatkuvaa flunssaa toisen perään, jotka päättyvät aina poskiontelo tulehdukseen. Uusi flunssa alkaa ennenkuin edellinen on kunnolla pois. Viime vuoden liikunnat mahtuu varmasti 20 tuntiin:( loppuvuonna poskiontelot leikattiin ja ajattelin että tästä alkaa taas elämä hymyilemään…uudenvuoden aattona tuli flunssa ja syön tässä parhaillaan toista antibiootti kuuria putkeen, ja kurkku on taas kipeä. Alan olla jo ihan epätoivoinen, tämä suorastaan pilaa elämäni. Mitään ei jaksaisi, ihan itkettää. Nyt tuntuu siltä että en Tuu koskaan pääsemään enää siihen kuntoon missä olin, kroppa on muuttunut tosi paljon, paino noussut ja lihakset kadonneet. Vaikka sitä motivaatiota ja tahtoa olisi kuinka paljon, Se ei aina riitä!:(

    • Voi ei sokeri, todella ikävä kuulla. Uskon kuitenkin, että apu löytyy jostakin. Isoja asioita ovat sinulle oikeanlainen ruokavalio – oletko kokeillut maidotonta ruokavaliota? Oletko käynyt asiantuntijalla?
      Kannattaa tehdä pieniä kevyitä muutoksia ja pyrkiä niiden kautta parantamaan terveyttään. Hyvät lisät ovat myös omegat, sinkki, c ja d-vitamiinit, sekä maitohapot. Toivon todella, että löytäisit kanavasi parantumiseen ja pääsisit kiinni terveeseen elämään. Hirveästi tsemppiä <3 -E

    • En ole kokeillut maidotonta, Se voisi olla seuraava testaus. Kaiken maailman vitamiinit, maitohappobakteerit, pakurikääpäuutteet Ym on jo käytössä. Olen käynyt jo monta kertaa, ennen ja jälkeen leikkauksen poliklinikalla erikoislääkärillä, mutta ei niiden lääkkeillä Ym oo tilanne parantunut. Ottaa kyllä niin päähän, mies intoilee salia ja lenkkiä+kaikkea siltä väliltä ja mä vaan haaveilen hikoilusta. Ärsyttää jo toisen hyvä urheilufiilis!;)

    • Kannattaa koittaa kikkailla ruokavalion kanssa – monet löytävät sitä kautta apua erilaisiin sairasteluihin. Voimia!! <3 Ps. Liiku aina kun voit, edes kevyesti. -E

  10. Kiitos kivasta ja kannustavasta postauksesta! 🙂 we can do it!!

    Olet upean näköinen 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta