Eroon syöpöttelystä

Syomiskierre_minifitness_kuinkapaaseteroon_vinkit

* Toivepostaus

Lukijoiden laittamien viestien perusteella voin todeta, että meillä on ongelma. Sinulla on ongelma ja haluan auttaa sinua siinä, sillä olen ollut tässä samaisessa oravanpyörässä joskus muinoin. Se syöpöttelykierre, joka laukeaa niin kovin helposti ja jatkaa pyörimistään joskus hyvinkin pitkään.

Tulet sairaaksi ja ajattelet että muutamien viikkojen hyvä treenitahti ja terveelliset ruokailut ovat menneet hukkaan – annetaan siis mennä kunnolla ja mätetään sängyn pohjalla kaikkea sellaista, mikä ei todellakaan auta sinua paranemaan. Karkit ja suklaat eivät aja niitä pöpöjä pois, vaan ravintoaineet. Erityisesti sairaana tulisi ruoan laatuun ja monipuolisuuteen panostaa, ei päinvastoin.

Sama ilmiö tapahtuu usein silloin, kun saamme urheiluvamman – unohdetaan kaikki hyvä ja kieritään itsesäälissä kotona. Kiukuttaa ja ahdistaa. Uskoisitko että puhtaasti ja terveellisesi syömällä olosi helpottuisi jopa puolella? Voin lyödä siitä vetoa kanssasi. Usein vammat eivät myöskään rajoita niin paljon, kuin haluamme pääkopassamme uskoa. Olkapää rikki? Mikset ole jo treenamassa pyöreää peppua ja silmiä hiveleviä etureisiä? Työstetäänkö sitä palikkavatsaa ja annetaan olkapään parantua rauhassa? Kyllä kiitos.

Minifitness_kattaus_näemitäsyöt_eroon syömiskierteestä

Yksi seikka on vielä se liikkumattomuus. Kun ei ole liikuttu kiireen vuoksi, niin syödään siihen turhautumiseen. Syödään, koska ei ole muuta tekemistä. Syödään koska ärsyttää. Syödään koska ollaan surullisia. Onko mikään tunneperäinen syöminen tuonut sinulle KOSKAAN oikeaa iloa ja nautintoa? Enpä usko.

Varsinkin me naiset harrastamme tätä tunneperäistä syömistä ja sieltä ne ongelmat usein ruokaan kumpuavatkin. Sen vuoksi se ei usein olekaan päätöksestä ja halusta kiinni, vaan pikemminkin siitä, kuinka toimia ja edetä askel kerrallaan. Yleensä ensimmäisellä kerralla ei onnistuta heittämään tikkaa napakymppiin, vaan vasta monen toiston jälkeen. Yleensä se  osuu siihen odottamatta ja yllättäen. Niin se toimii tässäkin. Tunneperäiset seikat tulee hvyäksyä ja ymmärtää miksi tuohon pisteeseen on ajauduttu. Syy-seuraus periaatteen ymmärtäminen on vasta se lähtöviiva, maaliin on vielä matkaa. Johonkin nämä tunteet täytyy päästä purkamaan ja tätä kohdetta tulisi nyt muuttaa – ruoasta johonkin muuhun järkevämpään.

Minifitness_eroonherkuista_syömiskierre_vinkit

Vinkkejä joilla pääset eroon tunneperäisestä syömisestä:

  • Mieti asiaa pintaa syvemmältä – miksi syöt ja millainen tilanne siihen usein johtaa? Kun tämän tiedostaa ja ymmärtää, on asiaa helpompi käsitellä
  • Työstä tätä ongelmaa asteittain – keksi korvaava tapa/rutiini tilanteeseen, jossa normaalisti ajautuisit jääkaapille. Onko se meditointi, lenkkeily, lukeminen, nyrkkelysäkin hakkaaminen, päiväkirjan kirjoittaminen tms.
  • Voit myös kirjata tilanteet ylös, jolloin voit havainnollistaa ongelmasi paremmin. Ajaudutko tähän aina silloin, kun olet yksin? Johtuisiko se yksinäisyydestä? Tai kenties puhtaasti kyllästymisestä? Riitelystä puolison kanssa? Väsyttääkö lapset? Kokeile puunata vessanpönttö tai inspiroidu sisustamaan olohuonetta uudelleen – purkaa se tunne jotenkin muuten kuin ”rappio radialiksen” harjoittamiseen.
  • Älä säilö kotona mitään ylimääräistä, jolloin houkutuksia on vähemmän
  • Siisti koti saattaa auttaa monia – tuntuu että elämä on paremmin hallinnassasi ja asiat järjestyksessä – kannattaa kokeilla!
  • Juo vettä ja syö monipuolinen ateria. Asettele kattaus kauniisti ja kutsuvasti. Anna aterian laskeutua hetki ja kuulostele kolottaako syöppöporsasta edelleen?
  • Noudata ruokavaliota – helpottaa huomattavasti monia, sillä rutiinit ovat automatisoituja. Kaapeistakaan ei löydy mitään ylimääräistä herkkua
  • Keskity johonkin, joka vie huomiosi. Se voi olla mielenkiintoinen dokumentti tai jännittävä kirja! 
  • Mieti oloasi ahmimisen jälkeen – tiedät että se on aina sama. Huono ja piiskaat siitä itseäsi yhä enemmän. Se saa sinut ainoastaan surulliseksi
  • Aseta lyhyitä tavoitteita. Ensin vaikka viikko ja kun siitä on selvitty, haasta itesi selviytymään myös seuraavasta viikosta. Homma helpottuu joka viikko. Muista myös kehua ja kiittää itseäsi hyvästä työstä!
  • Aseta selkeät raamit ruokailuihin ja noudata niitä. Ruokailuajat ja oikeankokoiset annokset auttavat tässä huomattavasti. Himot iskevät säännöllisesti silloin, kun ruokavalio ja ruokailuajat eivät ole kunnossa
  • Hyväksy vastoinkäymiset ja opettele pääsemään niistä yli. ne ovat osa taipalettasi kohti maalia
  • Älä säti itseäsi – se ei yleensä vie mihinkään muuhun kuin vielä huonompaan oloon 
  • Karsi ylimääräiset stressitekijät jos niistä on mahdollisuus päästä eroon. Esim työahdistus/uupumus, huono parisuhde, negatiiviset ihmiset jne.
  • Soita ystävälle – syöpöttelyn tarve saattaa kadota jo 5 minuutissa
  • Liikunta auttaa parantamaan omaa fiilistä ja yleistä vireyttä kehossa!!
  • Muista että yksi suklaapala on aina pienempi haitta kuin yksi levy! Ajatus ”antaa mennä nyt sitten kunnolla” heitetään roskiin samantien. Kaksi palaa ei kaada kovaa työtäsi, levy kyllä kaataa
  • Muista että ruoka on kehosi polttoainetta – se ei käy pitkään herkuilla, mutta ruoalla kyllä. Ruoka ei ole palkinto
  • Jääkaapin oveen ripustetut kauhukuvat/motivoivat kuvat voivat auttaa monia. Ripusta siihen motivoivia kuvia tai tsemppaavia lausahduksia! Myös kauhuskenaario-kuvat voivat irroittaa sen otteen kahvasta nopeasti
  • Muista onnistumiset ja kehu itseäsi

Minifitness_eroon syömiskierteestä

Lupaan teille jokaiselle asian kanssa kamppailevalle yhden asian. Tästä syömiskierteestä PÄÄSEE eroon. Tällaiset asiat syövät ihmisestä niin paljon energiaa ja iloa, etkä voi olla oma itsesi. Onnistuminen vaatii joskus polvet ruvella konttaamista ja itkukohtauksia, mutta ne ovat asioita jotka tekevät sinusta vahvemman. Sekin polku loppuu joskus, kunhan hieman nyt ponnistelee ja nousee ylös.

Kun siitä vankilasta pääsee eroon, on olo kovin vapautunut. Ruokahelvetti on käyty läpi, eikä sinne enää palata. Tuntuu että taakka olisi pudonnut harteilta ja voisi taas hengittää, sekä nauttia elämästä! Tasapainoinen ihminen pystyy sanomaan itselleen ”ei” kun tilanne sitä vaatii. Päätä sanoa itsellesi ei tästä päivästä lähtien ja pidä linjasi. Varaudu kaatumisiin, mutta älä anna niiden kuitenkaan hallita valintojasi! Räpiköinnin jälkeen opit rajasi ja herkut eivät ole enää se kielletty omena, vaan silloin tällöin sallittu nautinto – nautinto, jonka haluaa usein jakaa muiden kanssa. Sillä siinähän ei ole mitään hävettävää (enään)? 

Aurinkoista viikkoa ystävät! Ulkona on aivan mahtava sää, joten menkäähän ulkoilemaan jokaikinen. Suomi herää vihdoin eloon <3

-E

eevi

Blogissani kirjoitan itselleni tärkeistä aiheista, kuten treenaamisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Myös koko kehon hyvinvointi, sekä elämän pienet ilot nostavat päätään kirjoituksissani. Tämä blogi on maustettu myös ripauksella huumoria, vaikka paljon vinkkejä ja informaatiota sisältääkin. Tervetuloa seuraamaan positiivista ja tehokasta meininkiä, josta toivon teidän saavan motivaatiota ja inspiraatiota omaan elämäänne!

18 vastausta artikkeliin “Eroon syöpöttelystä”

  1. kiitos kannustuksesta! itselläni arkipäivät sujuvat todella rytmikkäästi ja ruoka&treeni&lepo hyvässä balanssissa. viikonloput onkin sitten haastavampia, varsinkin jos on illalliskutsuja tai olen muuten poissa kotoa esim. mökillä. ruoka-ajat ja ruoan laatu helposti lipsuu silloin – tavoitteena seurata ”yksi suklaapala on aina pienempi haitta kuin yksi levy” periaatetta 🙂
    Mukavaa viikkoa!

  2. täyttä asiaa! Itelläni tulee kausiluontoisesti hirveä syömisvimma – useimmiten talvella tai koeviikolla kun stressiä ja masennusta pukkaa päälle. Ite ratkaisen tilanteen yleensä mandariineilla, joita meiltä löytyy aina. Jos on pakottava tarve vetää jotain nassuun niin kuorin pari mandariinia, natustan ne ja herkkuhimot hälvenee. Myös lenkille lähtö auttaa itseäni, lupailen itelleni herkkupalkinnon lenkin jälkeen, raahaudun ulos ja lenkin jälkeen olo on virkeä ja kevyt eikä yleensä tee enää edes mieli syöpötellä kun ajattelee vaan miten sekin lenkki menisi ns. ”hukkaan” 🙂

    • Stressi ja univaje ehdottomasti vaikuttavat näihin. Hedelmtä saattavat toimia joissakin tapauksissa hyvin 🙂 Hienoa että olet löytänyt itsellesi terveellisemmän korvikkeen.
      hahaa hyvä huijaustekniikka omalle pääkopalle – mutta niinhän se menee, lenkin jälkeen ei tee enää mieli 😉 -E

  3. Mainio lista!

    Kärsin itse myös ennen todella paljon tunnesyöpöttelystä. Se on kaamea kierre; mässäilin ja herkuttelin kun olin allapäin, sillä ruoka toi hyvää mieltä niin kauan kun jokin hyväili makunystyröitä. Kun herkkuhetki oli ohi, olo oli vain alkuperäistä pahempi. Taas tein näin, taas alas meni konvehtirasia / sipsipussi / jäätelöä kinuskikastikkeella / pizza. Tuli paha mieli; lihoamistahan siitä vain seuraisi, tai pitäisi puurtaa niin kovasti liikunnalla, ihon kunto kärsii, verensokerin heilahteluiden takia olo oli kaiken energiatankkauksen jälkeen silti lötkö ja väsynyt. Ja usein nämä herkut tuli syötyä yksin, ei muiden kanssa jaaten! Samaten kun olin iloinen, palkitsin itsenäni herkuilla. Tai kuvittelin teini-ikäisenä, että kyllä se 20 min kävely huoltoasemalle ja takaisin korvaa sieltä ostetun suklaalevyn… Oi voi voi. 🙂 Jouluna päädyn sukulointireissulla todella helposti herkkuhimon kierteeseen ja voi kestää viikko saada pää taas raiteilleen!

    Pikkuhiljaa, pitkälti samojen asioiden kautta kuin olet ylhäällä listannut, aloin päästä syöpöttelykierteestä eroon. Kyllä nykyäänkin joskus tulee hyvin emotionaalisia syöpöttelyhetkiä, yleensä silloin kun on huomattavaa univajetta tai jos olen esimerkiksi ollut useita päiviä peräkkäin reilussa kalorivajeessa tarkoituksena vähentää kropan rasvaprosenttia. Muttei onneksi enää siinä määrin kuin ennen – ja se MILLÄ joskus tulee syöpöteltyä on yleensä ravintoarvoiltaan terveellisempää, tai ei niin kaloripitoista, verrattuna vuosien takaiseen. Kun on pitkään rajoittanut ruokavaliotaan sen suhteen mitä eineksiä tulee syötyä, siihen pisteeseen asti että siihen on rutiininomaisesti tottunut eikä ruokavaliota itse enää koe negatiivisesti rajoittuneeksi, voi esimerkiksi banaanien, keitetyn perunan voinapilla, maksalaatikon, muutaman karjalanpiirakan tai sämpylän popsiminen tuntua yhtä suurelta herkkuhetkeltä kuin pizzan syöminen vuosia sitten! 🙂

    Itselläni syöpöttelykierteen katkaisi lisäksi myös se, että muutama vuosi sitten hurahdin ruokakaupoissa vertailemaan hyllyjen luona tuotteiden sisällysluetteloa ja ravintoarvoja. Tästä on tullut rutiininomainen tapa ja joskus voi olla, että olen kaupassa yli puoli tuntia mutta kassalle päätyy vain muutama tavara. Se, että katson aina ravintoarvot läpi, vaikuttaa nykyään hyvin paljon tuotteen ostopäätökseen. Nykyään harvoin edes menen karkkihyllylle, kun tiedän että automaattisesti katson tuotteen kuin tuotteen ravintoarvot läpi (ellen muista sitä ulkoa) ja kun näen karkkipussin huikeat kalori- tai sokerimäärät, pussi menee yleensä takaisin paikoilleen.

    Mutta kyllä nykyään aina välillä jollain pienellä herkuttelen (konvehti siellä, salmarishotti täällä), jos olen totaalikieltäytyjä niin sitä kiellettyä asiaa vain alkaa himoamaan enemmän ja enemmän ja se pyörii päässä koko ajan! Ja sitten kun tarjoutuu mahdollisuus syödä sitä kiellettyä ruokaa niin helposti menee överiksi koko homma! Itsellä henkinen hyvinvointi ja sosiaaliset ihmissuhteet toimii paremmin jos noin 80% syö terveellisesti ja lopulla täyttää näitä epäterveellisiä mielihaluja. Ehkä vahvimmat mielihalut liittyvät herkkuihin joihin on kytköksissä jokin vahva lapsuudenmuisto tai lapsuudesta kumpuava, ”tuttu ja kodikas” tunnetila. Esim. pääsiäismunat ja mämmi pääsiäisenä, jouluruuat, synttärikakku, vuosipäivän viinilasi, jne. 🙂

    • Ihana Peukaloinen <3 Kiitos suuresti kommentistasi ja muutamista oikein hyvistä pointeista kuten unen vaikutus ja asioihin perehtyminen - usein mitä enemmän sitä tietää asioista,
      vaikuttaa ne suoraan omiin valintoihin. Ihan mahtava juttu, että olet päässyt siitä eroon! Ymmärrän myös hyvin nämä tilanteeseen kuuluvat herkutteluhimot ja ne on mielestäni ok, kunhan homma pysyy kasassa.
      Ei meidän totaalikiellossa tarvitse olla, mutta järkevästi. Hirveästi tsemppiä sinne -

  4. Aivan ihana kirjotus, yleensä en ikinä tykkää tämmösistä ”you can do it!” Jutuista mut tää nyt osu ja uppos 😀 tuntuu hassulta mut sain tästä hirveesti voimaa ja positiivista energiaa <3

    • Mahtava kuulla Anni 😉 Tsemppiä ja energistä viikkoa <3 -E

  5. Mulle sokerihiirellö diettaus on vaikeaa. Opiskelen kokiksi ja leivon monesti koulussa kakkuja pullia vaaleita sänpylöitä paistan rasvasia pihvejä :(.

  6. Motiviivaa!! Kiitos. Nyt lähtee suklaat täälläkin pääsiäis virpojille eikä omaan suuhun!

  7. Moikka Eevi!
    Oon seuraillu sun blogia vasta tovin, mutta se on ihan huippu! Kunnon motivaatio piriste pläjäys aina kun lukee sun kirjotuksia ja niistä saa hirveesti puhtia omaan treenaamiseen ja hyvää oloa elämään! 🙂

    Mun kysymys ei liity niinkään tähän postaukseen vaan yleisesti haluisin kysyä että noista ruokavalion ”massäily” päivistä. itse lopetin salilla ”puuhastelun” puolivuotta sitten ja hommasin PT:n koska halusin alkaa viimein saamaan jotain hyötyäkin siellä salilla pyörimisestä. No puolivuotta on mennyt ja tuloksia on tullut valtavasti! Ainut ongelmani on kun olen painanut aloittaessani treenin ainoastaan 44 kiloa ja pituutta on 160 cm. Paino on kyllä varmasti noussut 1-3 kiloakin lihaskasvun myötä. Kuitenkin olen vielä hoikka ja noudatan myös terveellistä treeniin sopivaa ruokavaliota. Kysymykseni siis on, että onko tälläiset lepo päivä mässäilyt ns useammin sallittu jos painoa on liian vähän? En kuitenkaan tarkoita mässäilyllä herkkujen syöntiä, mutta saako enemmän syödä ns epäterveellisempää tuhdimpaa ruokaa, jotta paino kipuaisi ylemmäs?

  8. Kiitos mahtavista vinkeistä ja motivoivasta tekstistä. Itse kamppailen pahan ahmimishäiriön kanssa. Täytyisi todella oppia rakastamaan itseään ja olla rohkeasti oma itsensä. Myöskin tuo voisi auttaa jos ahmimisen syy selviäisi…kierre on hurja ja tuntuu että siitä on todella vaikeaa päästä irti, mikä taas lisää masennusta jne…oppisinpa nauttimaan elämästä ja arvostamaan itseäni! Oot upee!

  9. Moikka! 🙂
    Mulla olis sellanen kysymys et saako sulta ostettuu saliohjelmia ja ruokaohjelmia??

  10. Moikka. Ajattelin nyt tulla kommentoimaan, koska tarvitsen tsemppiä ja kovasti. oon itse tuota tunnesyöjä porukkaa nimittäin. mun tavoitteena olisi laihuttaa/kiinteyttää vähän ongelmakohtina ovat siis takajenkat ja reidet yllättäen. sen lisäksi haluan myös lihasta kroppaan. oon mennyt nyt 600 kalorin vajeella sekä aerobista, että salitreeniä. eilen pienen vastoinkäymisen takia päädyin syöpöttelemään oikein urakalla herkkuja ja skippasin salin. tänään on siis se fiilis taas, että mikä järki syödä ja liikkua terveellisesti kun saa saman tuloksen kotisohvalla pötkötellen ja herkkuja syöden jos muistaa vaan pitää saman vajeen. ja että mikä järki tehdä salitreeniä kalorivajeella kun lihakset eivät silloin kasva. siispä mikä neuvoksi jos repsahtaa herkuttelemaan olenko seuraavan päivän paastossa että tilanne olisi plus miinus nolla. ja millaista kalorivajetta sinä pitäisit jotta salitreeni ei olisi aivan hukka hommaa tässä viimeisten kilojen pois nappaamisessa. kiitos 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta