Error

Minifitness_hulluus_elama_negatiivisuus

Mikään asia maailmassa, ei edes raha, ole parempaa kuin elämän luoma tasapaino ja siitä nauttiminen. Miksi joskus jopa varakkaat ihmiset ajautuvat pohjalle, eivätkä nouse sieltä enään? Se on ehkä se elämän onni, jota he eivät koe ympärillään olevan. He ovat kadoksissa. Menetys on asia, joka saa ihmiset sekaisin. Osa nousee tuolta suosta, osa ei välttämättä koskaan. Osa kokee karvaan pettymyksen, joka jättää ikuiset jäljet kantajaasa. Elämä kuitenkin jatkuu aina, tai niin sen ainakin pitäisi.

Minua harmittaa ihmiset, jotka kyynistyvät. He eivät usko itseensä, eivätkä elämään. Itse uskon aina siihen, että vaikeuksien kautta tulee myös aina jotakin hyvää! Mutta nämä kyyniset ihmiset, alkavat lopulta vihaamaan jopa hymyileviä ihmisiä kadulla. Mieleeni kumpusi jo hyvin vanha tapahtuma. Se sai niskavillani nousemaan ja kehoni viilenemään sekunnissa miinusasteille…

Siinä se nyt seisoi. Se mummo, joka asui aikoinaan yläpuolellani. Pakkasin Stokkalla ruokaostoksiani kassiin, samalla tuijottaen tuota ihmisolentoa. Onkohan se edes ihminen pohdin. Halusin sen huomaan piinaavan tuijotukseni ja muistavan kasvoni. Tämän ilkikurisen noidan vuoksi muutin aikoinaan ihanasta kodistani pois, sillä en kestänyt tämän negatiivisuutta ja pahantahtoisuutta. Se myrkytti kaiken. Se sai jopa Lolan haukkumaan ja näyttämään hampaita. Lola vaistosi pahan, vaikka se oli vasta ihan pieni karvapallo silloin.

Minifitness_outfit_summer_style

Tämä tarina sijoittuu aikaan, kun asuin Munkkivuoressa vuosia sitten. Alakerrassani asui kiinalainen mummo, joka kulki nimellä ”hullu mummo”. Sitä se oikeasti oli, sillä hän harrasti woodoota ja kirosi minut alimpaan helvettiin. Miksi? Hän vain vihasi jokaista yläkertaan muuttavaa henkilöä. Ja varmasti myös omaa elämäänsä.

Hän keksi kaikenmaailman juttuja omassa päässään. Aiheutin hänelle syöpää lähettämällä säteilyä tv:n välityksellä ja puhuessani puhelimeen. Hän kuulemani mukaan kävi myös tirkistelemässä postiluukustani aina kun olin poissa. Joskus hän tiputti sieltä uhkauskirjeenkin ja uhkasi kerran tappaa minut ja koirani Lolan. Bussipysäkillä hän tarrasi minuun kiinni ja alkoi huutaa. Esitin vuoden, etten näkisi häntä lainkaan, hän oli ilmaa. Sekään ei tuntunut auttavan hänen pulppuilevaan hulluuteensa. Mikä näissä ihmisissä oikein mättää? Annoin hänen raivota rauhassa ja hyökkäillä päälleni aikansa, kunnes tämä show riitti. Jopa pois muutettuani hän kuulemma kuuli häiritsevän kovaa meteliä asunnostani. Isännöitsijäkin tiesi naisen olevan hullu – asunto oli tyhjillään.

Minifitness_outfit_summer_style_street

Voisin ymmärtää edes vähän, jos tämä mummo asuisi Pohjois-Koreassa ja tulisi hulluksi siellä. Mutta kun tämä on Suomi ja hän on suomalainen? Onko näille ihmisparoille tapahtunut liikaa pahaa? Voisiko minustakin tulla hullu ihan vain elämän vuoksi? Eihän kukaa synny hulluksi, vaan elämä tekee heistä sellaisia.

Tuntuu että monen psyyke ei kestä elämää. Eletään jotenkin niin nurinkurisesti, että lopulta jokin alkaa huutamaan erroria pääkopassa. Tätä erroria esiintyy jo liikaa treenimaailmassakin! Oikeasti, siellä ollaan tosi pihalla välillä.

Minifitness_outfit_style_alexander Wang

Kuvat – Julia T/Cosmo

 Maailmassa on paljon ikäviä ihmisiä, mutta älä anna heidän vaikuttaa negatiivisuudellaan elämäsi kurssiin. Välitä niiden ihmisten mielipiteistä, joilla on sinulle itsellesi jotakin merkitystä ja ota opiksesi. Elämä on jatkuvaa itsensä ja oman elämän kehittämistä. Myös negatiivisuuden pois sulkemista voi opetella ja kannattaakin. Saatat löytää aivan uusia ovia! 

Ps. Hullu mummo ilmestyi lenkkipolkuni varteen eilen. Toivotin hänelle ohimennessäni hauskat päivänjatkot. Mahtoi olla ihmeissään 😉

 

eevi

Blogissani kirjoitan itselleni tärkeistä aiheista, kuten treenaamisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Myös koko kehon hyvinvointi, sekä elämän pienet ilot nostavat päätään kirjoituksissani. Tämä blogi on maustettu myös ripauksella huumoria, vaikka paljon vinkkejä ja informaatiota sisältääkin. Tervetuloa seuraamaan positiivista ja tehokasta meininkiä, josta toivon teidän saavan motivaatiota ja inspiraatiota omaan elämäänne!

22 vastausta artikkeliin “Error”

  1. Sairashan tuo mummo on. Kurja, että sinä olit oireiden kohde. Itse olen hoitanut näitä ”sädetettyjä ja salakuunneltuja” , voin vain kuvitella mitä lähipiiri kokee. Jostain kumman syystä he eivät halua ottaa sitä lääkettä joka usein aika hyvi auttaisi. Meidän paikkakunnalla suljetaan lisää psykiatrian osastoja ja naapurit saavat sitten ”hoitaa” näitä mummoja ja nuorempia… valitettavasti.

  2. Voi, kiitos Eevi tästä tekstistä. Irtisanouduin juuri työpaikastani, koska esimieheni oli kamalin koskaan tapaamani ihminen. En oikeasti tiennyt, että niin ilkeitä ja kylmiä ihmisiä on oikeasti edes olemassa, ennen kuin tapasin tämän ihmisen. Hän sai sanoillaan ja teoillaan minut tuntemaan olevani maailman huonoin ihminen ja työntekijä, vaikka tiedänkin ettei näin oikeasti ole. Nyt olen onneksi vapaa tuosta työpaikasta ja ihmisestä, enkä anna hänen enää vaikuttaa elämääni. Onneksi uusi kiva työpaikkakin on tiedossa ja voin taas keskittyä positiivisuuteen! 🙂

    • Oi mikä mimmi!
      Mahtava meininki ja irroittautuminen oravanpyörästä. Miksi olla työssä jossa ei viihdy? Kyllä täällä töitä saa jos vain haluaa. Tsemppiä kovasti <3 -E

  3. Ooh. Kiitos tästä!! Just pohdiskelin tänään omaa hulluuttani ja ajattelin juuri alkaa avautumaan siitä blogiini ja alkavasta harjoittelustani vittumaista käytöstäni vastaan, kun samalla huomasin tämän kirjoituksesi.

    • Ihana Eveliina <3 Mä koitan toteuttaa tän haasteen vielä -E

  4. Ihana blogi.

    Kirjoitit jossain aikaisemmin, että sinulla on valmentaja.
    Osaatko suositella oikeasti hyvää Personal Traineria? Tuntuu olevan niin moneen ja erilaisia. Olisi kiva löytää itselle ”se oikea” 🙂

    • Heippa Mimmi,

      Mistä päin etsiskelet Pt:tä? Meitä on moneen lähtöön ja sitä itselleen oikeaa saa välillä hakea pitkäänkin. Henkilökemiat ovat itselleni yksi tärkeimmistä asioista omien asiakkaideni kanssa 🙂 -E

  5. Nimeltään sairashan mummo on, kurjaa että jouduit kohteeksi. Kurjaa myös että mummo joutuu elämään noiden sisäisten mielen häiriöiden kanssa yksin…

    • Todella harmillista Outi. On niin vaikea käsittää miten nämä ihmiset jätetään yksin ja oman onnensa nojaan.
      Usein myös ulkopuoliset saavat kärsiä näistä turhaan :/ -E

  6. Todennäköisesti sairastaa alzheimerin tautia. Isäni sairastaa sitä myöskin ja ennen lääkitystä hän myös epäili naapurin sädettävän häntä. Usein sädetys tapahtui postilaatikon välityksellä. Naapurilla kun oli metallinen postilaatikko ja se loisti auringossa. Sitten faija meni puutarhaan huutelemaan naapurille hävyttömyyksiä. Onneksi nyt on lääkitys kohdillaan ja paparainen taas oma itsensä.

    • Tosi hyvä kuullaa Virpi. Onneksi osalla lääkitys auttaa, meidän papalla on ollut samanlaisia oireita ja lääkkeillä pysyvät kurissa ( Siitä on tullut jopa mukavampi ja leppoisampi <3 -E

  7. sosiaalialalla työskentelevänä toivoisin vain, ettei puhuttaisi ihmisistä, joita vaivaa ns. ”hulluus”, joka vain ”tulee ihmiselle”, vaan että muistettaisiin, että kyseessä saattaa olla ihan vain mielenterveysongelmia, esimerkiksi skitsofreniaaa sairastava ihminen, jonka sairaus ei ole itseaiheutettu. toivoisin, että ennen ”hulluksi” leimaamista muistettaisiin mielenterveyssairaudet, ja osattaisiin ehkä suhtautua ihmisiin vähän eri tavalla. Tämä on siis minun mielipiteeni tästä asiasta. Hyvää kesää!

  8. Komppaan nimetöntä, kovasti pisti silmään tämä itseaiheutuvuus joka ei millään muotoa pidä paikkaansa. Paranoidisuus ja harhaisuus on kamalinta mitä voisin itselleni kuvitella, ei ole mummollakaan helpot oltavat, kuulostaa jo hoidon tarpeelta. Asialla sinänsä ei ole väliä, jotenkin vain tuo mielenterveyspotilaiden leimautuvuus tuntuu pahalta kun näkee sen häpeän joka päivä työssään. Harmi että sait kokea kaiken tuon liian läheltä.

  9. Hei !
    Tuo mummo kuulostaa karmealle 😮 Olen kanssasi asiasta täysin samaa mieltä, kuin läppeensäpahat ihmiset myrkyttää ilmaa ympäriltään.
    Olet ainoa fitnessblogia pitävä, jonka ammattitaitoon luotan. Joten haluaisin vaivata pienellä kysymyksellä ?

    Mitä hyötyjä / haittoja on syödä, joka arkipäivä lounaaksi (töissä päivällä) maitorahka+ mehukeittoa ( tai muita vastaavia variaatioita)?

    Meidän työpaikalla on tämä buumi jo ollut reilusti toista vuotta, johon itse myös syyllistyn. Päivällä tämä ja päivälliseksi kotona puhdasta kotiruokaa.
    Paino ei ole tippunut, (jota tällä vähän haviteltu) joten jääkö tällä miinus kaloreille ja elimistö on ”säästöliekillä”?
    Onko terveellistä ollenkaan, kun ei syö päivittäin kahta lämmintä ateriaa ?
    Peruspäivän ruokavalio on kutakuinkin seuraava Aamulla: kaurapuuro, + 3 rkl raejuustoa, kahvi – Päivällä: maitorahka + sokeritonta mehukeittoa Illalla: Kasviksia, proteiinia( kana tai kala) ja hyviä hiilareita maltillisesti – Treeni päivinä iltapalaksi: palkkari ja ruisleipä

    • Heippa Marie,

      No tuohon ruoka kysymykseesi, eihän tuo ole ruokaa. Toimii välipalana, mutta lounaalla suosisin täyttävämpää vaihtoehtoa, ruokaa. Rahkan ei tulisi olla mikään ruokavalion peruspilari, vaikka tuntuu sitä kovin monella olevan. Onhan se helppo! Mutta kyllä niitä ravintoaineita painottaisin tässä nyt. Sokerittomassa mehukeitossahan ei ole muuta jujua kuin sen vähäkalorisuus. Sehän sisältää aika paljon kaikkea keholle ei niin luontaista. Suosisin nyt kunnon ruokaa sopivilla ruokaväleillä. Rahkat välipalalle! Aamuusi lisäisin ehdottomasti proteiinia lisää, vaikka kokonaisen raejuustopurkin. Lisäisin myös ehdottomasti lounaalle kunnon ruoan, joka sisältäisi kasviksia, proteiinia ja hiilareitakin. Sitten voi syödä rakkaan rahkasi välipalaksi, johon voit lisätä marjoja ja pähkinöitä. Rasvat jäävät tod. näk nykyisessä ruokavaliossasi kovin vähäisiksi, joka on huono. Illallinen noudattelisi lounaan kanssa samaa linjaa ja illalla vielä iltapala palkkarin lisäksi! Ruokaa lisää ja keho käyntiin neiti 😉 -E

  10. Voi olla, että mummo kärsii pahasta mielialahäiriöstä, kaksisuuntainen/skitsofrenia tms. Siltä ainakin näin äkkiseltään kuulostaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta