Merilevää ruokapöytään kiitos

Minifitness_ruokahimot_fiilikset

Meillä on himoja. Varsinkin naisilla! Miehet tuntuvat pääsevän paljon vähemmällä. Varsin epäreilua jos minulta kysytään. Onko niillä joku suojageeni ehkä? Toivon sen kompensoituvan sitten jossakin muussa (ainakin tähän on hyvä uskoa). Meikäläisen ruokahimot ovat välillä varsin outoja. Onko teillä näitä hassun hauskoja kausia itsellänne? Tottakai perus herkkukaudet ovat asia erikseen. Ne hiipivät usein silloin jos ruokavalio ei ole ollut tasapainoinen tai riittävä. Myös pimeys ja väsyneisyys vaikuttavat niihin paljonkin. Himoan kuitenkin nyt muutamia hieman ehkä hieman oudompia juttuja.

Levä. Olen siis hulluna siihen vihreään matoon, joka rouskuu kivasti hampaiden välissä. Merilevä wakamea kiitos. Voisin varmaan elää pelkästään sillä. Minun on pakko lastata sitä Street Kitchenin salaattibaarista aina lounas kippooni. Se on aina aivan liian täysi. Haluaisin syödä sitä myös kotona iltaisin, mutta näen jo silmissäni sen dorkamaisen tilanteen kaupan palvelutiskillä. ”Levää kiitos – ei muuta kiitos”. Nehän pitäisivät minua aivan pimeänä. Voisin koota salaattini kapriksista, suolakurkuista ja levästä. Ne ovat nyt jotenkin kovaa huutoa meikäläiselle. 

Merilevä on kyllä tosin terveellistä kohtuullisissa määrin. Suomessa se ei ole noussut kovin suureen suosioon, mutta Japanissa se on hyvin perinteinen ruokapöydästä löytyvä herkku. Minä pääsin sen maailmaan rakastamani Sushi-ruoan kautta. Tilaan aina, poikkeuksetta Sushi Bar & Winessä Wakame salaatin. Levät sisältävät monia terveyshyötyjä, kuten erilaisia hivenaineita ja mineraaleja, joita ei saa välttämättä helposti muusta ravinnosta. Levät sisältävät yleisesti  myös runsaasti valkuaisaineita ja sen plussana on myös vähäkalorisuus ja vähärasvaisuus. Merilevät toimivat kuten monet muut vahvalla vihreällä pigmentillä varustetut ystävänsä; sen algiinihappo sitoo elimistön myrkkyjä, kuten raskasmetalleja ja radioaktiivisia aineita. Toki se myös vahvistaa kauneuttamme, kuten kynsiä, hiuksia ja luustoa. Helppo tapa siis paitsi putsata kehoa, myös ylläpitää kauneutta! Leviä löytyy paljon monenlaisia, osa miedompia kuin toiset.

Minifitness_sushi_merilevä_terveyshyödyt

Minifitness_Ruokahimot_kuulumiset

Kapriksien kutsu oli aika uutta. Nekin olivat ilmestyneet lounaspaikkani valikoimaan. Olin ihan unohtanut niiden olevan niin hyviä. Nyt himoitsen siis niitäkin. Suolakurkut ovat olleet jo pitkään rakas ystäväni. Ne on pieniä, vähäkalorisia ja vaan niin hyviä. Nekin rouskuvat! Punajuuri on toinen outo tyyppi. Ne pallerot lentävät ympäri lattiaa yrittäessäni iskeä haarukkaani niihin kiinni. Ne ovat silti parempia kuin viipaleet.

Näitä useita himojani yhdistää oudosti kaikkia suola. Eikä siis makea, joka on hyvin tuttua tälle neidille. Toivottavasti kehoni ei pode mitään puutostilaa jodin osalta! Tai jos potee, ei pode kauaa näillä eväillä. Olenko ainut olio täällä jonka mieliteot ovat näin outoja? Kokonaisuudessaan kuitenkin nälkälevelit ovat kummasti laskeneet, joten oletan kehoni löytäneen tasapainon vihdoin kesän jälkeen. Uskon että tästä saan kiittää tekemiäni valintoja ja muutoksia viimeaikoina. 

Outo syömäri E

eevi

Blogissani kirjoitan itselleni tärkeistä aiheista, kuten treenaamisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Myös koko kehon hyvinvointi, sekä elämän pienet ilot nostavat päätään kirjoituksissani. Tämä blogi on maustettu myös ripauksella huumoria, vaikka paljon vinkkejä ja informaatiota sisältääkin. Tervetuloa seuraamaan positiivista ja tehokasta meininkiä, josta toivon teidän saavan motivaatiota ja inspiraatiota omaan elämäänne!

15 vastausta artikkeliin “Merilevää ruokapöytään kiitos”

  1. Olen löytänyt blogisi jo jokin aika sitten, mutta nyt vasta kommentoin ensi kerran. Piti kommentoida jo aiemmin Ruohonjuuri-postaukseesi – itselläni on aivan sama juttu. Ruohonjuuri on terveellisen syömisen taivas. 🙂

    Wakame on aivan taivaallista, olen kanssasi samaa mieltä! Käyn hakemassa sitä Hanko Sushista mukaani ja välillä on kausia, jolloin voisin elää pelkästään sillä. Outoja comboja on jokaisella välillä, itselläni tällä hetkellä raejuuston ja hummuksen sekoitus: sitä vedän ihan pelkältään tai paahdetun ruisleivän päällä. Takuulla tervellistäkin, etenkin raejuusto vähän keventää satsia.

    Eevi, sun blogisi poikkeaa valtavirrasta positiivisesti: ensinnäkin kirjoitat pohtien ja ajatuksella. Ja treenauksestakin niin, että asiat eivät ole mustavalkoisia – ihmisellä on kausia, kovan treenaamisen ja sitten välillä taas levon ja oman kropan kuuntelun kausia. Toisekseen, blogin ulkoasu kuvineen ja sommitteluineen on viimeisen päälle harkittu, viimeistely ja kaunis – siksi kiva lukea!

    • Ihana kommentti Leena <3 Kun näin tämän, sai se välittömästi hymyn huulille! Näiden takia sitä jaksaa täälläkin ahertaa, kiitos siis siitä.

      Hauskaa että joku muukin fiilistelee tuota Wakamea, luulin olevani ainoa sekoilija! Tuo raejuusto ja hummus kuulostaa oi, niin hyvältä! Onneksi nämä meidän himot ovat sieltä terveellisestä päästä, muuten olisimme pulassa.

      -E

  2. Hei pakko tulla kommentoimaan tuota levän syöntiä; ihotautilääkärini muutama vuosi sitten ohjeisti välttämään kaikin konstein levän syöntiä, sillä kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että se on näitä akneihon pahimpia kavereita. Esimerkkinä hän mainitsi juuri japanilaiset, joidenka perusruokavalioon levä kuuluu, jotka kärsivät lähes poikkeuksetta aknesta.

    Levä on ravintoarvoiltaan loistavaa, sitä en kiellä, mutta itse olen tietoisesti lopettanut levän käytön ruokavaliossa ja huomannut positiivisia tuloksia! Monipuolisella ruokavaliolla (ilman levää) olen pärjännyt hyvin 🙂 vinkkinä vain kanssasiskoille!

    • Kiitos rr tiedon jakamisesta! Onnekseni en kätsi aknesta ja saan mussuttaa tuota levää ainakin toistaiseksi rauhassa 😀 Onneksi en kuitenkaan ihan joka päivä 😉 -E

  3. Moikka! Et ole ainut ruokahimojesi kanssa… hehe.. mulla nimittäin tekee hirveästi mieli perus kaurapuuroa. Oi söisin sitä vaikka joka aterialla. 😀 onneksk himo on kaurapuuro eikä mitkään sokeriällötykset! 🙂

    • haha voi näitä ”säälittäviä” ruokahimoja 😀 Puuro on kyllä hyvää!! En ehkä itse himoitse sitä kuin aamuisin marjojen kera 😉 -E

  4. Et ole! 😀 mä odotan aina että olis aamu ja pääsen syömään puuroa! Ja suolakurkut – nam, ne on ihan parhaita!!!

  5. Heippa,

    Mä olen huomannut että tuo suolan himo iskee aina silloin, kun siirryn hötöruoasta takasin paleoruokavalioon! Yritin just googletella, että onko vähähiilarisella paleolla jotain tekemistä lisääntyneen suolantarpeen kanssa, mutten löytänyt mitään. Toisaalta se selittää jo aika paljon, että kun syö paljon noutoruokaa ja ravintolaruokaa, niin saa aika paljon enemmän suolaa kun paleolla. Ja sit kun elimistö on tottunut korkeempiin suolamääriin, niin sitä pitää paikkailla suolakurkuilla kun palataan takasin ruotuun 🙂

    Toinen minkä muistan lukeneeni on, että jos treenaa paljon (=menettää suoloja) eikä juo tarpeeksi vettä, niin suolanhimo kasvaa. Sä taidat myös treenailla aika reippaasti, niin toihan vois olla yksi mahdollinen syy? 🙂

    Semmoisia! Täytyypä maistaa tota levää, josko se auttaisi munkin suolanhimoon! 🙂

    • Heippa Ella!

      Kiitos kommentista – yhyn ehdottomasti kommentiisi. Luulen että monilla meistä on näitä himoja ollut erityisesti kesän jälkeen. Onneksi keho kuitenkin normalisoituu muutoksien myötä lopulta (: Toivottavasti oma siirtosi on onnistunut ja himot rauhoittuneet?

      Osalla var,asti syynä hikoilu. Itse olen huono hikoilemaan, joten onneksi sen puolesta ei tarvitse täällä olla huolissaan 🙂
      -E

  6. Levä<3 Itse syön myös hulluna wakame-salaattia, se on myös suurin ruokahimotukseni. Asustelen Turussa, ja täältä W Wine&Delistä Sokoksen alakerrasta sitä pystyy ostamaan pakastettuna kilon pusseissa. Ostan sellaisen aina välillä kotiin, pistelen pienempiin annospusseihin ja pakkaseen, josta sitten iltaisin sulattelen itselleni iltapalaksi. Ah, taivaallista!

    Myös suolakurkut kuuluu tämänkin tytön himotuksiin 😉

  7. Saattaa olla, että himoitset suolakurkuissa ym todellisuudessa etikkaa, jossa on pieniä määriä (viljan) gluteenia. Se selittää hyvin usein miksi himoitsee jotain ”liemissä uitettua” punajuuria ym.. Ulkomailla opetetaan ainakin etikoiden sisältävän gluteenia, miksiköhän Suomessa ei 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta