Nainen ja sokeri – mikä ihana tekosyy

Minifitness_sokerikoukussaNaiset ja sokeri tuntuu olevat jotenkin luodut toisilleen. Miksi naiset tykkäävät siitä niin paljon enemmän kuin miehet? Aika epäreilua hei. Onneksi se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisit täysin virran vietävissä. Minä kyllä joskus olin, mutta en ole enää. Sen selättäminen on yksi parhaista asioista omalla hyvän olon listallani!

Parhaat muutokset elämässä tapahtuvat huomaamatta, mutta kuitenkin tiedostamalla ne. Omasta sokerikoukusta irtautuminen tapahtui aikoinaan näin. Nämä jokapäiväiset siirrot ovat vieneet sitä kohti. Syön edelleen sokeria, mutta en tarvitse sitä samalla tavalla kuin joskus. Osaan sanoa sille ei. Joskus se vei minua 100 – 0. Minua ei häirinnyt edes stressi, vaan lähinnä se yleinen tyytymättömyys elämään. Se tyytymätön fiilis sai sitten singahtamaan sinne karkkihyllylle.

Minifitness_bikini

Lomalla tämän muutoksen huomasi etenkin omasta suhtautumisesta; herkkuja tuli toki hieman syötyä, jos nyt sattui tekemään mieli. Ei ängetty väkipakolla koska nyt saa tai pitää. Minusta tuntuu, että juuri nämä muutokset ovatkin osa sitä matkaa kohti tasapainoista minää. Mutta ihan okeasti, meillä jokaisella tulee vaiheita elämässä, kun alamäki tuntuu jatkuvan ja jatkuvan. Se on osa elämää. Sieltä kuitenkin noustaan koko ajan vahvempana. Lopulta seistään tukevasti, eikä mikään vanha enää horjuta. 

Riittävä ja monipuolinen ruokavalio, sekä ruokailujen säännöllinen rytmittäminen ovat olleet tärkeimpiä asioita. Omalla kohdallani toimi varsin hyvin myös se, ettei mikään ole elämässä kiellettyä. Voit tehdä sitten itse valinnan haluatko tuota kropallesi vai et. Syvemmän ajattelun kautta ja oman hyvinvoinnin tunnistamisen kautta taisin lopulta löytää sen sopivan tasapainon. Myös valinnat ovat muuttuneet – joku mikä oli joskus parasta ei ole enää sitä. Sen tilalle on tullut jotakin muuta. Karkin tilalle raakasuklaa tai jäätelö!

Minifitness_allaspäivä_easylife

Itselleni ei toimi lainkaan herkkupäivät. Sitä muuten tottuu jotekin ja saattaa syödä vaikkei ehkä tekisi edes mieli. Syödään sitten kun oikeasti tekee mieli, joka on lopulta aika harvoin. Keskimäärin varmaan 1 krt kuukaudessa. Raakakakku on mielestäni tuhannesti parempaa kuin mansikkakermakakku! Mutta kukin tavallaan ja fiiliksiään kunnioittaen. Ei ole siis olemassa oikeaa tai väärää, on vain olemassa sinulle sopivat tavat. Kohtuuden oppiminen on myös aikamoisen siistiä, kai se tulee iän myötä?

Olen myös huomannut pahimman viholliseni. Se oli aikaisempi työni, jossa istuin toimistolla 8 h, viitenä päivänä viikossa. Kun tulee tylsää, tulee himoja. Usein se aika tuli iltapäivästä. Miksi ihmeessä? Olinhan syönyt tasaisesti pitkin päivää. Usein työtehot laskivat lounaan jälkeen ja pääsi hieman tylsistymään. On aikaa ajatella niitä himolöllyköitä! Nyt kun viilettää menemään ja päivät koostuu enemmän omanlaisista asioista, ei himoja ehdi tulla. Lähinnä ruokailujen ajoittaminen on haastavampaa, nyt kun tavallinen arkinen rytmi on erilainen. Joskus sitä on todella hankala edes löytää. Harjoittelen kuitenkin 😉

IMG_4493

jess5-2Cheese Cake Factory oli kummitellut minua jo pitkään ja se olikin ainut paikka johon oli Losissa pakko mennä. Rakastan juustokakkuja. Lomalla on pakko saada juustokakkua, muusta ei niin väliä. Olen aina raivonnut sitä kuinka Suomessa kahviloissa ne kakkupalat ovat niin mitättömän kokoisia, että niistä tulee lähinnä vain kiukkupyllyksi. Jos syödään kakkua niin syödään sitten! Noh, tuolla ne olivat niin suuria, että en saanut edes yhtä palaa alas. Liisa Ihmemaassa. Apua että ne olivat hyviä! Extreme Oreo juustokakku hellooouu. Olet unissani.

Terveellinen ruoka ja hyvinvoiva keho tuovat itseluottamusta ja saavat meidät voimaan hyvin. Siinä sivussa saa myös herkutella ilman tunnontuskia!  <3 -E

eevi

Blogissani kirjoitan itselleni tärkeistä aiheista, kuten treenaamisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Myös koko kehon hyvinvointi, sekä elämän pienet ilot nostavat päätään kirjoituksissani. Tämä blogi on maustettu myös ripauksella huumoria, vaikka paljon vinkkejä ja informaatiota sisältääkin. Tervetuloa seuraamaan positiivista ja tehokasta meininkiä, josta toivon teidän saavan motivaatiota ja inspiraatiota omaan elämäänne!

24 vastausta artikkeliin “Nainen ja sokeri – mikä ihana tekosyy”

  1. Vau! 🙂 ei voi kun ihailla. Mä itse etsin kovasti tuota tasapainoa, olen joko syömättä ollenkaan tai sitten vedän kaksin käsin. Ois ihan okei ajatus se lauantai-illan pieni karkkipussi perheen kanssa, mutta myös sivuun ananasta, pomeloa ja omenaa.
    Vaikka tiedän ettei sokeria pahempaa arjen myrkkyä keholle ole (ei nyt vedetä päihteitä tms samaan kastiin), silti sitä syön enkä edes tiedä miksi. Pahinta on se, et porukat kantaa sokerihuurussaan lisää sokeria kotiin ja tyrkyttää niin kauan kunnes otan vaikka kieltäytyisin useaan kertaan ja sanoisin et haluan irti sokerista. Pikkuhiljaa onneksi! 🙂

    • Heippa Armi,

      Kuule, sielläkin ollaan joskus oltu 😀 Ehkä se hieman tsemppaa sinuakin, tasapaino on mahdollinen meille kaikille! Myös niille houkutuksille täytyy vain opetella sanomaan ei, silloin kun ei ole niiden aika (: Tsemppiä <3 -E

  2. Ainakin omassa tuttavapiirissä tuo makea kyllä maistuu yllättävänkin monelle miehelle myös, jopa huolestuttavan paljon. Voi kunpa löytyisikin joku eduskuntavaaliehdokas ajamaan sellaista asiaa, että karkit ja suklaat yms. menisivät vanhan mallin Alkon mukaan tiskin taakse myytäviksi erillisiin karkkikauppoihin. Näitä sitten korttia vastaan voi tietyn määrän kuussa hakea. Ei tarvitse edes olla ennustaja nähdääkseen, etteikö jo tämän kohtuullisen mutta hyvää tarkoittavan rajoituksen seurauksena alkaisi katukuvassa näkymään huomattavasti enemmän bloggarin lailla upeita nuoria naisia ja varmasti myös vanhempiakin sellaisia 🙂

    • Moikka Repa,

      Tuntuu kyllä että sitä karkkia ja suklaata tuputetaan ihan viimeiseen asti vielä kassallakin – niin typerää! Ainakin ne saisi kiikuttaa pois. Karkkihyllylle löytää kyllä varmasti jokainen joka sinne haluaa mennä 😀 -E

  3. Hienoteksti! Mutä työtä teit aiemmin, ja miten sitten lähdit tekemään muutosta? Kävut jonkin pt koulutuksen?

    • Minuakin kiinnostaisi aikaisemmat työkuviosi ja uudelle uralle siirtyminen. Josko siitä saisi lisää pontta toteuttaa vastaava, hyvin houkutteleva siirto itsekin.

    • Moikka Pikkuakka,

      Olenkin näistä kirjoitellut jo aikaisemmin, mutta uudet lukijat ovat varmasti hieman pihalla tästä (: Olen siis lopettanut assistentin työt toimistolla ja siirtynyt yrittäjäksi! Blogaan ja toimin Pt:nä, sekä valmentajana. Siirto oli iso, mutta niin on haaveetkin 😉 Tyytymättömyys työhön heijastuu koko elämään, sen olen oppinut! Toteuttamalla sitä mennään eteenpäin. -E

    • Moikka Jossu,

      Vastasinkin vähän tuohon ylemmäs jo samaan asiaan (: Tosiaan kävin työn ohessa pt-koulutuksen, jota pystyi käymään viikonloppuisin.
      Siitä sitten vuoden päästä irroittauduin kokonaan Pt-uralle ja blogin pariin! En kyllä kadu (: -E

    • Ou nou! Ruokahimot voivat joskus yllättää meidät 😀 Tsemppiä sinne <3 -E

  4. Oreo juustokakku?! Nyt mäkin varmaa näen siitä unta. 😀 Mulla on tällä hetkellä paha sokerikoukku päällä eikä tahdo löytyä itsekuria ja voimia sen selättämiseen. Huoh. Paljon opiskeluja ja töitä sekä treeni viidesti viikossa, ja sitte ku pääsee kotiin ja saa huilata niin helposti siihen yhdistää myös jotain herkkuja. Vaikka ilman herkkujakin voisi toki rentoutua. Mut kun se jää päälle niin se jää päälle. Pitäis ottaa kuukauden totaalilakko niin pääsis ruotuun takas.

    • Joo-o sanoppa muuta Sofia 😀 Ihan älytön. Usko pois, pääset sieltä pois. Jos selviää kahdesta viikosta, on jo kuivilla vesillä! Olen niin monesti aikaisemmin rupenut tuossa samaisessa suoassa. Sieltä ei voi kuin räpiköidä pois 😀 Tuohon ”kaveriksi herkkuja” tilanteeseen tottuu todella helposti, mutta jos jotain on pakko puputtaa, miksei sitten vaikka söisi illallista samaan aikaan? Lopulta sillä ei ole edes niin väliä mitä sitä puputtaa siinä samalla, se on kuitenkin vain tapa. Tsemppiä sinne ja hedelmää nassuun 😉 -E

  5. Oon niin koukussa tähän sun blogiin, annat mahtavaa inspiraatiota! 🙂 On ihana kuinka kannustat elämään terveellisesti, mutta just sillä tavalla kun se itselle sopii, eikä niin että sixpäkin pitäis näkyä vuoden ympäri! Keep on going ! 🙂

    • Moikka Hanna,

      Ihanan hauska palaute, kiitos <3 Näitä tarvitsee! -E

  6. Herkkuhimon ”Selättäminen”, ”haluatko tehdä tuota itsellesi”.. Ei kyse ole mistään paholaisesta tai taistelusta! Sitten kun ymmärtää, että kaikkea voi syödä kohtuudella niin maailma avautuu. Sitten kun sisäistää sen, ettei ole olemassa pahoja ja hyviä ruokia tai ruoka-aineita, voi syödä vaikka päivittäin jotain pientä jos ihan pakko on. Ja kokemuksesta voin kertoa, että jos joka päivä syö jonkun pienen suklaan, niin sen suklaan hohto häviää vaikken koskaan uskonut näin sanovani 😀 Itse olen löytänyt mielenrauhan IIFYM-tyylistä ja oonkin vähän sitä mieltä ettei ruokavalion tulisi olla kärsimystä vaikka oliskin dietillä tai jotain sellaista mistä ei itse nauti ja jossa ei näe itsensä pysyvän kahta viikkoa kauempaa vaikka moneen asiaan voi tottuakin. Ruokavaliossa on jotain vinksallaan jos ei siihen pysty jotain extempore 200kcal suklaapatukkaa mahduttamaan.

    • Ei ollut siis tarkoitus huudella täältä ”high horselta” että ”sitten kun tajuatte taukit”, sori jos muotoilin hassusti tuon kommenttini!

    • Moikkis Mikaela,

      Puhut totta – kovin monelle se kuitenkin valitettavasti on se paholainen juuri silloin kun siinä koukussa ollaan. Ei ole omaa tahtoa ja kovasti haluaisi irti sokerista ja sen himoitsemisesta. Komppaan kyllä tuossa, että ruokavalion ei tulisi olla mitään suorittamista, sillä ruoasta tulisi nauttia (:
      Kunkin tulee löytää ne omat toimivat juttunsa ja tasapaino on taattu! -E

  7. Tämä teksti tuli kyllä oikeaan saumaan! Olen nyt reenaillut puolitoista vuotta ja suurimmat oivallukset vasta nyt kokeneena. Ennen se herkkupäivä 1krt/vko sisälsi suklaata, jäätelöä, irtokarkkeja ja pitsaa. Tästä itse oppineena olen irtautunut tuosta sokerikoukusta. Tänäpäivänä sen herkkupäivän herkut voivat olla myös suolaisia nimimerkillä herkkupäivänä hernekeittoa. Nyt taas kohta kaksi viikkoa ilman sokeria ja se on ihmeellistä miten se vaikuttaa oloon. Onnellinen näin ja kohtuus kaikessa 🙂

    • Moikka Suvi,

      oivallukset tuntuvat tulevat kompastumisien kautta! (: Kohtuus on in ja toimii täällä hyvin. Tärkeintä on voida hyvin! -E

  8. Ihanaa luettavaa! Ja niin kauniit kuvat! Tykkään blogisi tyylistä tosi paljon, tasapainoinen, rauhallinen..kaunis ! 🙂 Mieli lepää kun tätä lukee. <3

    Olisi muuten kiva jos tekisit postauksen tämänhetkisestä urheiluistasi, että minkälainen on viikkosi treenit (kuntosali, ulkoilut,lenkkeilyt yms.) kaikki urheilut jotka kuuluvat viikkoosi tällä hetkellä 🙂

    Mukavaa päivää ja jatka samaan malliin Eevi! 🙂 <3

    • Ihana Liisi <3 Ihan super lukijoita täällä äänessä taas! Minulla on itseasiassa ajatus tuohon toiveeseen, joka toivottavasti saadaan onnistumaan pian -E
      Kivaa viikkoa sinne -E

  9. Itse asiassa kuulin sellaisen yllättävän tiedon kun oltiin harkitsemassa suklaakaupan perustamista – siellä keskuksessa missä puitiin yrityksen perustamista aasta ööhön niin se virkailija oli jostain selvittänyt, että miehet syövät enemmän suklaata. Tämä jonkun tutkimuksen mukaan. Se tieto saa mut vieläkin hämmästymään. Hän sanoi, että miettikää jotain mainoksia, osa niistä on selkeästi kuulemma suunnattu miehille, miehiin vetoavaksi.

    • Oho, tämäpä varsin yllättävää! Ehkä me emme oikeasti olekkaan siinä junassa yksin 😀 Ehkä ne miehet onkin niitä joka sitä suklaata kaupasta kantaa 😉
      Pitääkin kiinnittää seuraavaksi huomiota ihan noihin mainoksiin. Kiitos kovasti kommentisasi JK! -E

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta