ELÄMÄSI OPETTAJAT

img_3834-2Me olimme tiimi. Motivoimme ja inspiroimme toinen toisiamme. Kannustimme ja puskimme eteenpäin. Tuimme vaikeina aikoina ja annoimme tilaa kasvaa yksilöinä. Sellainen meidän suhteemme oli. Ei tuo kaikki mihinkään katoa, mutta se muuttaa nyt muotoaan. Vaikka parisuhteemme Danin kanssa onkin päättynyt, ei se tarkoita että kaikki muukin olisi. Ero ei aina tarkoita, että kaikki pitäisi pyyhkiä pois. Mehän kasvoimme neljä vuotta yhdessä, me olimme tiimi. Pirun hyvä sellainen.

On selvää, että ero vaatii tilaa. Molempien on löydettävä oma uusi arki ja elämä, mutta meidän tapauksessa kumpikin on edelleen siinä toista varten ystävänä. Ja miksi emme olisi? Olimme kuitenkin hyviä ystäviä jo pariskuntanakin. Teimme paljon asioita yhdessä, koska toisen seurassa oli niin kivaa ja helppoa. Meissä oli paljon samaa, vaikka pariskuntana emme lopulta yhteen niin hyvin sopineetkaan. 

Välillämme on edelleen ne samat asiat jotka yhdistävät meitä ihmisinä. Ei tuota kaikkea tarvitse mihinkään pyyhkiä. Ei se hyvä tyyppi mihinkään ole kadonnut, vaikka romanttinen suhde olisikin päättynyt. Arvostan ja kunnioitan Dania edelleen ja koen lähinnä kiitollisuutta kuluneista vuosista. Toki olo on myös välillä hyvinkin haikea. Me opetimme toisillemme paljon ja kasvoimme molemmat yksilöinä toistemme avulla. Jokainen ihminen ja jokainen suhde on täällä opettamassa meitä. Jokaisella on oma tarinansa. Ei sellaista lahjaa kannata olla arvostamatta, sillä siitä voi oppia vielä paljon sen loputtua tai lähdettyäkin. 

Olen eronnut muutaman kerran aikaisemminkin. Kuten varmasti jokainen ero, tämäkin oli erilainen. Välillä tuntuu, että osa minusta puuttuu. Aivan kuin minussa olisi pienen pieni reikä, josta tuuli puhaltaa läpi. Siksi myös tiedän, että meillä on toisillemme paljon annettavaa ja jaettavaa ystävinä. Sitä kannattaa vaalia, sillä ei sellaisia ihmisiä löydy elämän aikana kovinkaan montaa.

Olisi eri asia, jos toista olisi loukattu ja kohdeltu väärin – olen kokenut sen myös itse. Siitä on vaikea toipua ja toiselle osapuolelle on vaikeaa antaa anteeksi. Luulin silloin, etten koskaan kykenisi siihen. Nyt kuitenkin, monia vuosia myöhemmin olen antanut anteeksi sen kaiken tuon toisen ihmisen aiheuttaman surun ja tuskan. Olemme nykyään ystäviä.

Vaikka minun ja Danin tapauksessa välit ovatkin säilyneet ilman ongelmia, on meilläkin anteeksiannettavaa toisillemme. Ero satuttaa ja loukkaa aina, sillä matkan varrelle on mahtunut niin paljon asioita ja tapahtumia jotka on molempien käsiteltävä. Ne nousevat pintaan kun olemme siihen valmiita. Onhan ero aina iso pettymys molemmille osapuolille, eikä sitä voi tai pidäkkään painaa villasella. Sen käsittely on vasta alkamassa, vaikka kaikki onkin molemmilla hyvin. 

Kunnioittakaa muita – myös niitä päättyneitä ystävyys- ja parisuhteita. Ne ihmiset jäävät elämääsi, joiden on tarkoitus jäädä. He ovat niitä elämän opettajia sinulle.

Olen todella ylpeä tästä pienestä miehestä joka on ollut tukemassa ja tsemppaassa myös meikäläistä omalla urallani. Vaikka vahva nainen olenkin, en todellakaan olisi pystynyt tähän kaikkeen yksin, ilman näitä mun oman elämäni opettajia

Tää biisi <3 (itkuvaroitus!)

Love, E

eevi

Blogissani kirjoitan itselleni tärkeistä aiheista, kuten treenaamisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Myös koko kehon hyvinvointi, sekä elämän pienet ilot nostavat päätään kirjoituksissani. Tämä blogi on maustettu myös ripauksella huumoria, vaikka paljon vinkkejä ja informaatiota sisältääkin. Tervetuloa seuraamaan positiivista ja tehokasta meininkiä, josta toivon teidän saavan motivaatiota ja inspiraatiota omaan elämäänne!

8 vastausta artikkeliin “ELÄMÄSI OPETTAJAT”

  1. Ihana biisi 🙂 itkuhan siinä tuli, itsekin kipuilen tässä parisuhdekriisissä parhaillaan. Hienoa että erosta huolimatta voi olla tiimi 🙂 Aurinkoista syksynjatkoa!

  2. <3<3 Voi miten toivon sekä sulle että Danille niin paljon pelkkää hyvää ! Niin uskomattoman hienoa miten kauniisti pystyt suhtautua näihin asioihin. Tsemppiä ja voimia Eevi!

  3. Tosi hyvä kirjoitus ja aah, ihana biisi. Itse eron kokeneena parisen vuotta sitten, tiedän miltä ero tuntuu. Siitä en ole itse ainakaan vielä päässyt yli, vaikka minun päätös se olikin. Ehkä se joskus sitten helpottaa, mutta vieläkin sitä ajattelee ja pohtii, oliko päätös oikea. Tsemppiä sinulle jatkoon ja varmasti löydät pian oman polkusi. Ja olet onnellinen, kun voitte olla vielä ystäviä. Pidä siitä kiinni 🙂

  4. Mua vähän välillä mietityttää miksi ihmiset ihmettelevät miks mulla on huoli mun eksästä välillä, vaikka meiän erosta onkin monta vuotta niin en halua muuta kun että hän olisi onnellinen ja voisi hyvin, ja vaikka ollaan erottu niin tottakai hän on silti tärkeä ihminen mulle, neljä vuotta elettiin ku paita ja peppu! Vaikka hän silloin oli poikaystäväni niin hän oli myös ystäväni ja ei se rakkaus lopu se vaan muuttuu parisuhden loputtua.

  5. Olet niin opettaja näillä sanoilla itsekin!! Kiitos tästä ja paljon hyvää sinulle, aina pirteä ulospäin ja hyvää muille antava, Eevi!<3

  6. Voi ihana Eevi, Voimaa ja Valoa päiviisi. Itse tuot ajatuksillasi sitä niin paljon minun arkeeni, ja koen aina yhä uudelleen, kuinka koemme elämän virtaukset samanlaisella henkisyydellä ja syvyydellä.
    Olet kuin sielunsisko, joka kulkee mukana näillä elämän arvaamattomilla poluilla, välillä niin kovin kivikkoisillakin, mutta uskon, että juuri nuo kaikkein haastavimmat askeleet tekevät meistä vahvemman, viisaamman ja kasvattavat meitä ihmisenä. Sulle ja Danille toivon sydämestäni vain parasta. Vaalikaa ystävyyttänne, se on arvokasta. Olette ihania valopilkkuja molemmat! Kiitos, että todella kultaat päiviäni, sisko. ♡

  7. Selailin äsken Iltalehden sivuja ja jostain syystä aloin ajattelemaan samalla, että mitenkähän sillä Eevillä nyt on eron jälkeen mennyt. Ja yllätyin todella kun sivujen loppupäässä tulikin vastaan juttu sinusta ja linkki tänne, aivan kuin olisi tarjottu vastaus kysymykseeni, hämmentävää. En ole aiemmin elämääsi juurikaan seurannut enkä täällä blogissasi käynyt, mutta kesällä kun erosin samoihin aikoihin kanssasi sain jonkinlaista lohtua siitä, että näin lehdestä, että joku muukin on vastaavassa tilanteessa. Meillä suhde kesti yhdeksän vuotta ja ero tuli minulle melkoisena yllätyksenä. Tällä hetkellä mietin juuri tuota, voiko olla ystäviä miehen kanssa jatkossa. En haluaisi menettää tuota ihmistä kokonaan elämästäni, mutta toisaalta tulisi olemaan vaikeaa nähdä hänet jatkossa jonkun toisen kanssa. Viisaita ja ihania ajatuksia tekstissäsi. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta