TIME MACHINE

minifitness_koti_lolaOlen siskoni perheen kanssa matkustamassa kohti vanhaa kotikaupunkiamme Kotkaa. Muu perheemme asuu siellä edelleen, joten matkustamme sinne aina tasaisin väliajoin syntymäpäiville ja muihin kekkereihin. Joskus ajan isäni luokse possolle. Selvennettäköön, että posso on kotkalainen littana, lihapiirakan muotoa muistuttava munkki, jonka sisässä on lämmintä omenahilloa. Lapsena olisin saanut viisi markkaa jos olisin pystynyt syömään tuon herkun ilman huulien lipaisemista. Muistaakseni en koskaan tuossa tempussa onnistunut. Silti posson perässä kannattaa ajaa tunnin verran ihan koska vain! Ehkä tänään onnistun tuossa tempussa vihdoin.

Kasvoin Kotkassa lapsuuteni ja 17-vuotiaana muutin Helsinkiin opiskelemaan. Olin jo silloin innokas näkemään ja kokemaan, vaikka kaikki uusi jännittikin kovasti. Sain varttua ympäristössä, jossa sain kasvaa itsenäiseksi ja vahvaksi. Isäni on opettanut minulle työmoraalista ja yrittäjyydestä. Muistan kellonympäri pyörivät työpäivät ja lankapuhelimessa vietetyt keskustelut siitä, koska iskä mahtaa ehtiä kotiin. Muistan yrityskaupat ja viikonloppujen yhteisen ajan. Yrittäjyyden alkutaival ei ollut helppoa, mutta luotin isääni aina. Hän oli ja on peruskallioni.

Muistan kuinka nukahdin sunnuntaisin formuloiden tylsyyteen kyllästyneenä isäni jalkoihin. Jossakin kohtaa heräsin isäni kuorsaukseen. Työmatkoilta saatiin karkkia, joka muuten kuului meillä juhlapäiville ja erikoistapauksiin. Muuten kotona syötiin itsetehtyjä pullia, vispipuuroa ja kaurakeksejä. Jäin toistuvasti kiinni raa’an pullataikinan syönnistä. Pienet töpösormet keskellä kohonnutta taikinaa taisivat paljastaa minut kohtalaisen helposti. 

Aina kun palaan Kotkaan, tulvii muistojen kätköistä uusia asioita, jotka olin luullut unohtaneeni. Arvostan kasvuympäristöäni ja juuriani, mutta silti Helsinki on minun paikkani. Sitä muistelee millaista elämää vietti opiskeluaikoina ja vielä 5-vuotta sitten. Elämä oli kohtalaisen toisenlaista ja siksi tätä hetkeä ja elämänvaihetta varmasti osaakin pysähtyä arvostamaan. Senttiä oli venytettävä kaikessa missä pystyi, mutta rahat loppuivat silti joka kuukausi kesken. Ensiksi maksettiin laskut ja sitten katsottiin tilannetta. Laskin paperille päiväbudjettia ja se saattoi mennä moneenkin kertaan uusiksi. Kaupassa laskin monenko euron edestä ruokaa on koriin päätynyt, sillä ruoka ostetettaisiin tänään pullonpalautusrahoilla. Pyöristin aina vähän yli ollakseni varmoilla vesillä. Silloin illallispaikkana oli burgerpaikka, nykyään illalliset nautitaan fine diningina. minifitness_doglife_

Niin se elämä menee eteenpäin. Olo on aika kiitollinen, kun alkaa pohtimaan kuinka erilaista elämää tänä päivänä pystyy elämään ja mitä kaikkea kokemaan. Pysähdy miettimään hetkeksi omaa elämääsi ja kuinka se on muuttunut viiden vuoden säteellä? Nouseeko esiin kiitollisuutta?

En seisoisi nyt tässä pisteessä ilman isältäni oppimaani työetiikkaa. Lapsesta saakka hän opetti minut siihen, että jos jotakin elämässä haluaa on se ansaittava omalla työllä. Jalat ja joskus myös ne kädet on upotettava mutaan. Kaikki ei ole helppoa tai kivaa. Lapsena tuo lause ärsytti aika usein, mutta ymmärrän viestin merkityksen näin myöhemmin.

Isäni jää kohta ansaitulle eläkkeelle. Kiinnostaa kysyä häneltä oliko yrittäjän tie hänestä enemmän mutainen vai oliko kuljettu tie lopulta kuitenkin varsin mukavan vaihteleva, täynnä nousuja ja laskuja? Minä en halua tasaista enkä pelkkää tahmeaa. Haluan haasteita, mutta haluan myös nauttia. Vuoristorata sopii siis minulle vallan mainiosti.

Kun lähtee tavoittelemaan jotain isompaa, on pakko kaatua ja musertua aina välillä voimistuakseen ja oppiakseen taas lisää. On uskallettava ja lakata pelkäämästä epäonnistumisia. Koska niitäkin tulee väistämättä ja niitä pitääkin tulla.

Täytyy tykätä omasta tekemisestään tosi paljon, jotta voi saavuttaa niitä oikeita asioita ja fiiliksiä. Oikean asian eteen on myös valmis tekemään vaikeitakin myönnytyksiä ja luopumisia, mutta niitä ei koe silloin niin raskaina, kun tietää mitä haluaa. Omaa juttuaan kannattaa pohtia ja jahdata, sillä sen eteen tehdyt ponnistelut ovat aina lopulta eniten palkitsevia!minifitness_syksy2

-E <3

FLUNSSAJUOMAT x 2

minifitness_syksyMitä tiukemmin suoritamme asioita ja tungosta huutavaa kalenteria, sitä todennäköisemmin tulemme aina silloin sairaiksi – oletko sinäkin huomannut saman? Pöpöt oikein syöksyvät kimppuumme ja juuri kyseisenä aamuna olet hätäpäissäsi valinnut myös aivan liian ohuen takin ja hyppelehdit nilkat paljaina lätäköissä. Minä! Todennäköisesti sairastut kuuliaisena työntekijänä viikonlopulle, mahtavaa…

Tuossa kiireessä saattaa piileksiä yhtälö siihen, miksi taannumme sängyn pohjalle räkäpäänä aina silloin kun ei pitäisi. Stressi vaikuttaa nimittäin paljon vastustuskykyymme ja jaksamiseemme. Aina ei kannattaisi puskea eteenpäin, vaikka mieli (ja se kalenteri) saattaisikin olla toista mieltä.

Myös väsymys ajaa meidät usein kaupassa haahuilemaan ei niin terveellisien valintojen perään. Kehon signaaleja kannattaa kuunnella heti kun koet poikkeuksellisia väsymyksen tiloja, kolotuksia tai nieleskelet kurkussasi kasvavaa kaktusta. Sillä vielä silloin flunssan taltutus saattaa olla vielä täysin mahdollista. Eikö tämä tieto jo hieman piristänytkin?minifitness_outfit_black

Raahauduin eilen kotiin häntä koipien välissä, vaikka ei olisi ollut aikaa. Tiesin kuitenkin, että kehoni viestit vaativat minua pukemaan villasukat jalkaan ja hyppäämään avaruusalukseeni, eli sänkyyni. Avaruusalukseksi kutsun sitä siksi että siitä löytyy mm. yövalot sängyn pohjasta. Ominaisuus on kohtalaisen kätevä tällaiselle yöjuoksijalle. 

Lihaksiini kolotti ja kurkussa tuntui aavistuksen verran pahalta. Kuumottaako teitä koskaan silmäluomiin? Minä tiedän aina tästä oudosta oireestani lentsutaistelun alkaneen. Vuorasin itseni vaatekerrastoon, hautauduin syvemmälle avaruusalukseeni ja tankkasin salaista flunssajuomaani kolmen tunnin välein. Katsoin Netflix:stä Froning nimistä dokumenttielokuvaa, joka kertoo crossfitin huipulle pääsemisestä ja sen vaatimuksista. Onneksi sitä motivaatiota voi hakea joskus sieltä sängynkin pohjalta!

Tänään kiitän itseäni. Heräsin uuden kurkun kanssa enkä ollut onnistunut nostattamaan sitä kuuluisaa kuumettakaan! Nyt onkin pakko jakaa nuo salaiset flunssareseptini! Tällä saa toisinaan taltutettua sen pirulaisen ennen kuin se pääsee edes vauhtiin, mutta kehon oikeanlaisella ravitsemisella on myös suuri merkitys siinä kuinka nopeasti parannumme. Nykyään omat sairastelut eivät kestä muutamaa päivää pidempään, joten uskon levon ja ravinnon olevan avaintekijät tässä muutoksessa. Myös hyvä fyysinen kunto on enemmän kuin loistava apuri!minifitness_adidassuomi_stansmith

Tärkeää on siis ihan alkuun muistaa syödä terveellistä ravinnerikasta ruokaa, nauttia vitamiinit pitkin päivää ja juoda paljon vettä. Sen jälkeen saat luvan siirtyä tähän juomaani, jota tulee juoda 3 tunnin välein – mieluiten molempia näistä! 

Flunssajuoma kylmä

2 dl kylmää vettä

Puolikas sitruuna

5-10 g glutamiinia

Pakurikääpä-uutetta

1/2-1 mitallinen rasvaliukoista C-vitamiinia esim. Puhdas+

Ruusujuuri-uutetta

Echinaforcea

Flunssajuoma lämmin

2 dl kuumaa vettä

(1 pussi vihreää teetä tai inkivääriteetä)

1 tl kookosöljyä

1 tl hunajaa

1 tl kurkumaa

Inkivääriä minifitness_rasvaliukoinen_c-vitamiini

 Vielä loppuun tärkein. Kun teet terveellisiä valintoja sairaana, parannut myös nopeammin! Olosi on myös paljon parempi kuin sokeripöhnäisenä velttoliinina. Mielialakin on todennäköisesti astetta miellyttävämpi.

Ihanaa viikonloppua -E