READY TO ROCK

Kisoihin valmistautuminen on aloitettu eilen aivan kevyellä 8 tuntisella päästä-varpaisiin hitsauksella ja fiksauksella. Puunaamiseen kuuluu kokovartalon sokerointi, kynnet, varpaat, volyymiripset, kulmat ja hampaiden valkaisu/puhdistus. Vaikka sokerointi kuulostaakin ihanalta, se  ei ole siis todellakaan mitään hauskaa ja nautinnollista puuhaa, vaan jopa mielestäni ajoittain rankempaa kuin treenaaminen. Koska kisadieetillä ei tunneta mukavuusaluetta, nukuin tietenkin edeltävänä yönä vain viisi tuntia. Normaalisti kuorsailen kevyesti 8-9 tuntia myös kisakaudella, joten kivunsietokyky oli kohtalaisen matala ja kroppa herkällä. Onneni on ammattilaiset Salon Milagrolla, jossa yksi parhaista ystävistäni Minna on myös töissä. Sokeroinnissa oli pakko varoittaa etten potkaise päähän, sillä ajoittain sain kiukunpuuskia ihan vaan kivusta. Tuohon ei vain koskaan totu vaikka sitä tekisikin säännöllisesti. Sokeroinnin plussana on kuitenkin kisavärin tasaisempi lopputulos kun iho on kunnolla kuorittu, kosteutettu ja hoidettu. Eikä tarvitse hetkeen miettiä niitä karvoja! JES

Saankin tarjota teille lukijoille kisaviikonlopun kunniaksi -20 % alennuksen kauneushoitola Salon Milagroon, jota voi hyödyntää heidän kaikkiin palveluihin. Käytä varauksesi yhteydessä koodia Minifitness ja lunastat etusi! Koodi on voimassa ensi viikon perjantaihin 14.10 saakka ( Koodilla tehdyt ajanvaraukset tulee tehdä marraskuun loppuun mennessä )minifitness_volyymiripset_salonmilagro_kauneus minifitness_salonmilagro_ripsihuolto

Tänään oli vielä vimeisen treenin aika ja siitä pinkaisinkin vielä uudestaan kampaajalle päivittämään tyven väriä lavalle sopivammaksi. Tätä settiä on päässyt seurailemaan tuolla Snapchatin puolella eilisen ja tämän päivän aikana. En oikein tajunnut että vaikka puhtaan vaalea tukka on ihana luonnossa, saattaisin näyttää kaljulta lavavaloissa. Niimpä tyveä oli pakko hieman pehmentää ja siihen piti saada vähän lämpöä. Onneksi paniikista saatiin koppi ja homma hoitui lopulta!

Kisakuulumiset tulen päivittämään sinne Snapchatin puolelle tämän viikonlopun ajan, joten kannattaa kurkkailla meininkejä sieltä. 

Saavuimme hetki sitten Lahteen ja kilpailuihin on käyty ilmoittautumassa. Nyt relataan Even porukoilla Even ja Minnan voimin. Illan agendana on lähinnä tuijotella Vain elämää-jaksoa ja painua nukkumaan, sillä oma kisaviikonloppuni alkaa huomenna klo 5.30. Nähdään siis Nordic Fitness Expoilla jo heti huomenna tyypit <3 -Eminifitness_kisakynnet_salonmilagro

Nyt alkaa jo vähän jännittää! <3 -E

*Urheilijayhteistyössä;Salon Milagro

eevi

Blogissani kirjoitan itselleni tärkeistä aiheista, kuten treenaamisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Myös koko kehon hyvinvointi, sekä elämän pienet ilot nostavat päätään kirjoituksissani. Tämä blogi on maustettu myös ripauksella huumoria, vaikka paljon vinkkejä ja informaatiota sisältääkin. Tervetuloa seuraamaan positiivista ja tehokasta meininkiä, josta toivon teidän saavan motivaatiota ja inspiraatiota omaan elämäänne!

36 vastausta artikkeliin “READY TO ROCK”

  1. Siis oikeestiko tuossa ekassa kuvassa sun ripset on 3viikkoa vanhat ja menossa huoltoon??!! Mulla ei varmaan oo ees tollaset ku tuun huollosta😮

  2. Heeei ihanat nui ripset !!! Kuin pitkät volyymit noi on ihanan luonnollisen näköiset <3

  3. mulla ei oo mitään ripsienpidennyksiä vastaan mutta nuo alkaa näyttää jo hieman naurettavalle…. mustat räystään luomilla. eheheh

  4. Nyt oli tuomarilinja kohdallaan. Kovan työn varmasti teit,mutta kireys ei ollut kohdallaan.

  5. Tämä ehkä vahvisti sitä, että viime vuoden voitto johtui suurelta osin julkkis-boyfriendistä. Tervetuloa tavisten maailmaan, missä krediitit on hankittava ihan itse! Ja tämähän ei poista sitä, ettet olisi tehnyt lujasti hommia!

  6. Keskity vaan jatkossa näiden mainospostausten tekemiseen ja jätä noi lavapyllistelyt muille jotka oikeesti TREENAA, DIEETTAA ja on KUNNOSSA. Ehkä sun on parempi vaan keskittyy Helsingin yöelämään ja uuden varakkaan boyfrendin etsintään. Oisko nyt hyvä aika taas ottaa irtiotto arjesta ja lähtee pikkuselle tyttöjen rentoutumislomalle vaikka Dubaihin tai Nykiin, on se arki täällä Suomessa ja tavisten keskellä sulle kuitenkin niin raskasta aikaa. Matkojen maksaja vaan pitäs löytää jostain…

    • Voihan kommentointi! En puhuis mitään, jos ei oo ite samassa tilanteessa ollut…. Harmittaa kisat Eevi sun puolesta mut vielä enemmän harmittaa noi kommentoinnit jälkikäteen ”tietäjiltä”

    • No kyllähän sitä kuvista jo näki, että ei tuo ”pehmeäkunto” ollut se mitä ajateltiin, vaan mihin päädyttiin. Parempaan tikkiin, kun ei vaan Eevi itseään saanut!
      Olihan ne moni muu paremmassa kunnossa kuin Eevi.
      JA kieltämättä kaikista postauksista (ruuat, reissut) tulee mieleen jokin muu kuin treenaminen. Ehkä sponsorit löytävät jonkun paremman fitnesstähden, joka pärjääkin kisoissa ja keskittyy olennaiseen. Hope so!

  7. siis ihan kamalia kommentteja täällä.. tsemppejä ens kisoihin (jos sellasiin aiot osallistua..)!

  8. Aidosti ihmiset!! Minkä ihmeen takia joku bikini fitness -tuomaristo arvostaisi pätkän vertaa kenenkään kisailijan poikaystävää? 😀 Vaikka olisi mikä puujumala tahansa. Iltapäivälehtijulkisuus on ihan eri asia, ei sillä voiteta fitness-kisoja. Ottaako teitä jotenkin päähän, että Eevi on onnistunut hyvin itsensä brändäämisessä, ja siksi verkkojulkaisut ovat kovasti hänestä ”kohkanneet”?
    Miksi ihmeessä sponsorit häippäisivät, kun kerta saavat hyvää näkyvyyttä täällä blogissakin?
    Ja ottakaa nyt huomioon, että ihminen on kisavalmistautumisensa aikana purkanut kihlauksensa aikamoisen julkisuuden saattelemana, järjestänyt omaisuuden jaon ym. eroon liittyvät asiat, ja silti pystynyt viemään läpi äärimmäistä itsekuria ja kontrollia vaativan dieetin ja treenit! Että ottakaa nyt jo järki käteen, jos inhimillisyys onkin liikaa vaadittu!

    • oon kyllä niin samaa mieltä, ihan kamalia kommentteja. miksi pitää edes seurata kyseistä henkilöä jos tulee niin paha mieli että pitää haukkua! Eevillä ollut rankka kesä henkilökohtaisella puolella ja sen lisäksi myös kroppakin reistaili vatsan kohdalla.

      Tsemppiä eeville ja entistä vahvempana eteenpäin! 🙂 (tsemiä myös näille mielensäpahoittajille, joiden oma elämä on ilmeisesti niin kurjaa, että täytyy myös yrittää myrkyttää toisten elämää ja dissata toisten saavutuksia)

  9. Tulipas paha mieli kun luki noita kommentteja.. :/ Tsemppiä Eevi! 🙂 Pieni lepo ja taas härkää sarvista! 😀 Eteenpäin sanoi mummo lumessa!

  10. Tietyt kommentit taas osoittaa sen miten uskomattoman tökeröä ja törkeää ihmisten käytös on. Ei kerta kaikkiaan mitään käytöstapoja! Mä en ymmärrä Fitnessistä juurikaan mitään muuta kuin mitä olen blogeissa siitä lukenut. Musta sä kuitenkin näytit todella hyvältä. Naiselliselta, timmiltä, mutta et liian kuivalta. Kokonaisuus oli aivan upea! Ja mitä tulee näihin julkkispoikaystäväkommentteihin niin niillä voi pyyhkiä sanonko mitä. Oot rautaa ja sillä siisti. Jokainen moukkamainen kommentoija voi itse tehdä saman duunin ja mennä lavalle laittaa paremmaksi. Veikkaan, että vellit on pöksyssä. Halit ja tsemppiä! <3

  11. Ehkä nyt ymmärrät miksi sun edellisestä voitosta nousi hirveä kohu.. 🙂 täysin medianäkyvyyden perusteella se pysti annettiin. pehmeetä oli tänävuonna niinku viimevuonna, se että kommentoit että ”haettiin tositositosi kireetä” niin tottakai se on sitä etenkin kun katso sun kuntoa..

  12. No voi ei oo todellista noi kommentit! Ihan kun tosiaan vaikuttas tuomaristoon kenenkään poikaystävät tai muu elämä 😀 kyllä nyt on kateelliset ihmiset vaan voitonriemusia, kun et päässyt finaaliin.
    Iteläkin ”taviksena” kuten nyt on ilmaistu ei ihan aina päähän mahdu kaikki mistä blogissa kirjoittelet, mutta eipä mahdu monet muutkaan asiat tässä maailmassa, kaikilla meillä omanlainen elömö 🙂 en tajua miksi ihmiset ovat niin innoissaan, jos ylipäätään kenellä tahansa ei mene niin kuin olisi toivonut, säälittävää 🙁 Virtuaalihali Eevi! Oli vastoinkäymiset suuria tai pieniä ne on osa elämää ja tekee siusta vaan entistä vahvemman ja paremman <3

  13. Ei oo todellista tuo kommentointi!!! 😮 Koittakaapa kasvaa ihmisiksi. Voiko joku olla oikeesti nuin raukkamainen, että tulee vartavasten haukkumaan ja kiusaamaan toista. Ei vaan ymmärrä ei.. Tsemppiä Eevi sulle ja oli pakko kommentoida että nuo negat sais vähä ees köniin #:/

    • Onhan tää yltiöpositiivinen kehuminenkin aika kummallista, kun selkeästi näkee, että kunnollinen kisakunto on vielä aika monen pudotettavan kilon päässä. Hietsussa voi käydä esittelemässä itseään pehmeässä ja naisellisessa kunnossa, mutta ei tollasella kropalla valitettavasti pärjätä fitnesslavoilla. Parempi vaan keskittyä itsensä ja sponsoriensa esittelyyn täällä blogissa ja jättää kisatouhut muille.

      Ei noilla kisatouhuilla muutenkaan rahaa tehdä, vaan tulot tulevat juurikin iltapäivälehtien maksamina sekä blogin sponsorisopimusten kautta. Voihan tietysti olla, että Eevikin on lähtenyt tähän kisatouhuun vaan median vuoksi, että saadaan jotain materiaalia esim. uusiin tv-jaksoihin. Nykyisin nämä ”julkkikset” eivät tee yhtään mitään spontaanisti vaan kaikki kirjoitukset, esiintymiset ja ihmissuhdekiemurat ovat harkittuja ja suunniteltuja tempauksia. Te hännystelijät ette vain halua nähdä tätä tosi asiaa, vaan uskotte kaiken lukemanne ja näkemänne ilman minkäännlaista medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua. Tapahtuiko muka Kardashianin ”ryöstö” oikeasti? No ei todellakaan. Täysin järjestetty juttu.

      Sitä vaan olen kovasti ihmetellyt, että minä nämä Teittiset, Siepit, Tervot ja Lambergit tekevät sitten, kun ikää alkaa tulla, kroppa rupsahtaa ja media ei olekaan enää kiinnostunut heistä ja heidän teennäisestä glamourelämästä? Nämähän elävät täysin kädestä suuhun ja kaikki luksus on hankittu rikkaiden poikaystävien rahoilla. Siinä sivussa he mainostavat lisäksi itseään itsenäisinä naisina ja yrittäjinä 🙂 Yrittäjille ei maksa kukaan myöhemmin eläkettä eikä nykyisestä työstä säästöön jää mitään. Mikä on se työ, jota nämä neidot tekevät +40 -vuotiaina? Voi olla aika hiljaista työmarkkinoilla.

      Meni aika diipiksi. Mutta yleisesti heitän tähän loppuun, että tämäkö on se roolimalli, jota haluamme lapsillemme tarjota?

    • Ei kaikkea ikävää kommenttia tarvitse tulla toiselle sanomaan. Jos on tuota mieltä niin siihen on toki oikeus, mutta sen voi pitää omana tietonaan. Ihan turhaa tulla tänne pahoittamaan toisen mieltä.

      Mitä tuohon tulee, ettei haluta nähdä tosiasioita niin ainakaan mun kohdalla ei pidä paikkaansa. Mä olen ehkä niitä maailman inhorealistisimpia ihmisiä, mutta mulla ei ole niin paha olo, että mun tarvitsisi purkaa jokaista negatiivista tai kriittistä ajatusta julkisesti.

      Roolimalleista taas voin sanoa, että mulla ei ole lapsia eikä tule, mutta jos niitä olisi, en ainakaan haluaisi, että he ottaisivat mallia toisia arvostelevista ankeuttajista vaan keskittyisivät oikeasti tärkeisiin asioihin ja suhtautuisivat elämään realistisen positiivisesti.

      Ilon kautta vaan sullekin. 😉

    • Mä yhdyn Myyn kommentteihin: mäkin olen suhteellisen inhorealistinen just joo ja niin vissiin -ihminen, vaikkakin omasta mielestäni lähinnä väärin ymmärretty persoona kuten Angry Birds Movien Red. MUTTA ei mun tarvitse silti olla tyly, epäkohtelias, ilkeä tai törkeä, eikä oksennella mielipiteitäni ympäri blogien kommenttikenttiä, somea tai lehtien keskustelupalstoja. Rehellisesti itse asiassa mietin, miksi Eevin persoona ärsyttää niin monia, vaikka no, se suomalainen perisynti, naapurikateus…

      Mulla on lapsia, ja itse asiassa musta olisi mukavaa jos mun tyttäreni ottaisi oppia siitä elämänasenteesta, joka Eevistä välittyy tän blogin ja somen kautta. Siltikin, vaikka tää tekoripsi-silikonitissi-sun muu höttö on sellaista mitä en sitten taas omien poikieni silmille haluaisi välitettävän kuvaksi siitä, millaisia naisten muka pitäisi olla. Valitettavasti mun pojat kuitenkin tulee yllättymään naisten takapuolista ja lyhyistä ripsistä kuitenkin, koska niiden äidillä on luonnostaan sinisorsan pylly ja pitkät ripset, enkä mä nyt missään nimessä pidä Eeviä pahimpana mahdollisena roolimallina tässäkään suhteessa. Naapurissa asuu emäntä, jonka tissit tulee näkyvin nurkan takaa vartti ennen muuta kroppaa, silmät pysyy hädin tuskin auki niiden viuhkojensa kanssa ja niin edelleen.

      Mä en tiedä edes itse vielä mitä teen sitten 40+ ikäisenä, miksi Eevinkään pitäisi tietää. Ei nykypäivänä kukaan enää tiedä, ainakaan varmuudella, eikä se mun näkökulmasta ole enää edes tavoiteltavaa. Ja entä sitten jos eleliskin poikaystävän rahoilla tai vaikka isin lompakolla? Kyllä mäkin heittelisin satasia vasemmalle ja oikeelle jos olis rikas poikaystävä ja se vielä antais mun käyttää rahojaan, mut täytyy varmaan tyytyä omien rahojen tuhlailuun siihen asti että löytyy se antelias rikas poikaystävä 😉 raha on vaan rahaa, ei sillä saa mitään oikeasti tärkeää. Rakkautta, ystäviä, perhettä, terveyttä ja onnellisuutta ei vain voi ostaa.

    • Te molemmat – Myy ja Minttu – kiteytitte kaiken mitä halusin sanoa! En vaan olisi osannut ilmaista itseäni noin hyvin.

      ”Nykyisin nämä ”julkkikset” eivät tee yhtään mitään spontaanisti vaan kaikki kirjoitukset, esiintymiset ja ihmissuhdekiemurat ovat harkittuja ja suunniteltuja tempauksia. Te hännystelijät ette vain halua nähdä tätä tosi asiaa, vaan uskotte kaiken lukemanne ja näkemänne ilman minkäännlaista medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua. ”

      Se että kannustaa toista ihmistä, eikä oksenna toisen blogin kommenttiosioon kaikkea ilkeää ja ikävää, mitä paskan päivän johdosta tulee mieleen, ei tarkoita sitä, etteikö olisi omilla aivoillaan ajatteleva ja medialukutaitoinen. Se tarkoittaa ainoastaan sitä, että osaa myötäelää toisen tunteissa – niin hyvissä kuin huonoissa – ja omaa jonkinlaiset käytöstavat. Toisin kuin te ikävät negistelijät, jotka haluatte käyttää energian ainoastaan toisten mollaamiseen.

      Toiseksi, eiköhän ole jokaisen vanhemman asia miettiä, mitä mediasta antaa lastensa seurata ja millaista medialukutaitoa heille opettaa. Veikkaan, että somesta ja netistä ylipäänsä pomppaa esille aika paljon pahempaa ja roisimpaa roolimallia kuin Eevin motivoivat treenikuvat ja – päivitykset 😉

    • ”…Roolimalleista taas voin sanoa, että mulla ei ole lapsia eikä tule, mutta jos niitä olisi, en ainakaan haluaisi, että he ottaisivat mallia toisia arvostelevista ankeuttajista vaan keskittyisivät oikeasti tärkeisiin asioihin ja suhtautuisivat elämään realistisen positiivisesti. ”

      – Elämän tärkeitä asioita ovat siis bling bling-elämä, viimeisen päälle mietityt ja käsitellyt kuvat, virheetön meikki, silikonitissit ja poikaystävän rahoilla eläminen. Tätä niin vääristynyttä todellisuutta tarjoavat lukuisat menestyvät blogit.

      ”…Mulla on lapsia, ja itse asiassa musta olisi mukavaa jos mun tyttäreni ottaisi oppia siitä elämänasenteesta, joka Eevistä välittyy tän blogin ja somen kautta”

      – Minullakin on lapsia. Mikä elämänasenne se on, että esitetään blogissa jotain itsenäistä vahvaa naista ja kaikki kirjotukset on siloteltua todellisuutta ja hempeää ihanuutta päivästä toiseen. Koti on aina teennäisen siisti kuvauksia varten ja kuvattava itse on suoraan meikkaajalta/kampaajalta tullut. On rahaa matkustella ja ilmaiset mainosautot vaihtuu kuukausittain. Onhan tämä kivaa elämää 18-30-vuotiaana, kun ei tartte ottaa vastuuta mistään. Paljonko tämän kaiken lavastukseen kuluu päivässä aikaa? Missä näistä todella ärsyttävän pinnallisista asioista välittyy ne koko elämänkaaren kestävät tukipilarit, jotka oikeasti elämässä merkitsevät ja tuovat onnea?

      ”… Ja entä sitten jos eleliskin poikaystävän rahoilla tai vaikka isin lompakolla? Kyllä mäkin heittelisin satasia vasemmalle ja oikeelle jos olis rikas poikaystävä ja se vielä antais mun käyttää rahojaan, mut täytyy varmaan tyytyä omien rahojen tuhlailuun siihen asti että löytyy se antelias rikas poikaystävä”

      – Mitä tällainen toisten rahoilla elävä ihminen oppii elämästä? Miten tällainen ihminen voi mainostaa itseään itsenäisenä naisena? Kuka palkkaa tällaisen toisten rahoilla eläjän 40+ -vuotiaana, kun ilmaisen rahan tulo loppuu? Mikä on se itsekunnioituksen taso, kun ilmanen raha loppuu ja pitäs alkaa rakentaa elämää uudelleen?

      Ihan vain vertailuna tähän vaikka Ovaskaisen Mikon (raskaansarjan kehonrakentaja) kommentit oikeasta työnteosta ja todellisuudesta:
      ”Ei bodyhommilla elä tässä maassa, vaikka sponsoreita olisi kymmenen, joten pittää sitä hoidella opiskelunsa loppuun. Eikö olekin outoa, kun kilpaileva kehonrakentaja onkin ihminen, joka saattaa jopa opiskella ja olla ”normaalissa” työelämässä? Se monelta unohtuu, sitä luullaan että Suomessa tällä tasolla vaan päivät syljeskellään kotona sohvalla kattoon ja välillä käydään treenaamassa. Työnohella opiskelen. Työskentelen epäsäännöllisessä kolmivuorotyössä, missä on paljon pitkiä vuoroja. Tämä taas mahdollistaa opiskelun ja tottakai myös toisen työn, valmentamisen.”

      Kaveri siis treenaa, opiskelee ja tekee kahta työtä! Lukekaa kirjotus ajatuksella ja verratkaapa tätä rehellistä ja raakaa työntekoa vaikkapa näiden bikinifitnesstyttöjen bling bling -tekoelämään!
      Vielä kerran haluisin kysyä teiltä; tätä Eevin tarjoamaa elämänasennettako te haluatte todellakin tarjota lapsillenne elämänasenteena???

  14. EEVIIII ihanaa kuulla, että sua tulee taas tulevaisuudessa näkemään tv:ssä, made my day! 🙂
    Oot upea, pettymyksiä tulee aina, mutta niin tulee sitten myös niitä onnistumisia. Keep going girl!

  15. Erittäin kaunis ja ilmeisen vahvatahtoinen nainen olet. Onnea ja voimia tästä eteenpäin.

  16. Olet kääntänyt häviön voitoksi ja elämä on upeaa, on tv shown kuvausta ja kaikki on mahtavaa. Mutta missä ovat blogipostaukset? Viime vuonna niitä tuli heti kisojen jälkeen ja nyt pelkkä hiljaisuus.

  17. Jouni: nimenomaan siitä asenteesta mä puhuin. Vaikka se olisikin siloteltua kuvaa: kellä muka ei oo, kyllä mä myönnän ihan rehellisesti että mun somekanavat on siloteltua hyvin pitkälti, ja anteeksi tyhmä kysymys, mutta mistä tiedät varmuudella, että Eevillä on kuten kirjoitat? Tunnet Eevin henkilökohtaisesti? Mä en, joten mä puhun vain vaikutelmasta, joka mulle tulee.

    Mä ite oon himpun päälle 30v, kolmen lapsen äiti ja yrittäjä. Tiedän että yrittäjyys itsessään on aika vaativaa ja usein siitä on glitterit kaukana. Alani on eri, enkä tosiaan tiedä aionko jatkaa näitä töitä niin että teen tätä samaa vielä kymmenen vuoden päästä. En myöskään tiedä palkkaako mua kukaan mihinkään silloin, vaikka mulla on kolme tutkintoa ja töitä olen tehnyt 14-kesäisestä asti. Itse asiassa kukaan meistä ei tiedä millään varmuudella että meillä olisi töitä enää kymmenen vuoden päästä. Se, mitä itse arvostan Eevin asenteessa, on se että hän osaa nyt jo asettaa mittasuhteisiin sen, että elämä tapahtuu tänään, ja vaikka tulevaisuutta pohtisi ja suunnittelisi miten, voi olla että mieli, elämäntilanne, olosuhteet ja kaikki muukin muuttuu hyvinkin yllättäen. Sen mä toivoisin lasteni oppivan, koska on muuten tosi vaikea opetella sitä tällee myöhemmällä iällä. Silti mun mielestä ei ole mielekästä elää elämää ajatellen että ”sitten kun 65-vuotiaana” – mun lähipiirissäkin on paljon ihmisiä, jotka ei eläneet siihen asti. 55-vuotiaana aivoinfarkti, 42-vuotiaana rintasyöpä, 26-vuotiaana leukemia, 38-vuotiaana kolari, 17-vuotiaana bussin suistuminen tieltä. Ystäväni lapsuuskaveri kuoli kouluammuskelussa, toisen ystäväni norjalainen kirjekaveri Utoyalla, monen ystäväni perhettä, sukua ja ystäviä on kuollut tai haavoittunut sisällissodissa, luonnonkatastrofeissa, hirmumyrskyissä ja hurrikaaneissa. Mitä jos tänään, kun mä vien tytärtäni telinevoimistelutreeneihin, rattijuoppo ajaa meidän päälle ja minä ja lapset kuollaan siinä? Mietinkö mä viimeisenä että ois pitäny kannustaa tytärtä heti ekaluokalta asti kohti kauppakorkeaa, vai voinko olla tyytyväinen siihen, että ollaan opeteltu elämään just tämä päivä niin, että ollaan tyytyväisiä elämään tänään niinkuin huomista ei olisi?

    En tietenkään tarkoita etteikö tavoitteita voisi olla, voi ja pitääkin olla. Unelmointi pitää ihmisen hengissä ja järjissään. Ei niiden silti tarvi olla koko elämänkaaren mittaisia, mä tykkään että tyttäreni voi nyt keskittyä unelmoimaan siitä että pääsee telinevoikassa kilpailemaan eli läpäisee taitotestit kilpajoukkueeseen. Sen jälkeen voi alkaa unelmoida seuraavasta tasosta tai jostain muusta. Tuskin hän kuitenkaan tulee pyrkimään ammattilaiseksi sillä saralla, enkä silti ole huolissani siitä ettei hän vielä tiedä millä aikoo elättää itsensä 10 vuoden päästä.

    Mutta miksi sua niin huolettaa Eevin tulevaisuus? Entä jos antaisit Eevin elää omaa elämäänsä niinkuin haluaa, ja keskittyisit omassa elämässäsi siihen, mikä sulle on tärkeää? Käy vaikka halaamassa lapsias ja kysy että tietäähän ne että ne on sulle niin tärkeitä, että oot täällä huolehtimassa myös Eevin asioista heidän takiaan. Tutkimusten mukaan erityisesti tyttölapset muuten tarvii sitä, että isä on läsnä ja kertoo tykkäävänsä siitä tytöstä sellasena kuin se on, ja jos sä teet niin, ni on epätodennäköisempää että tyttäresi kokee tarvetta muokkautua rikkaasta elättäjästä haaveilevaksi bimboksi.

    • ”Jouni: nimenomaan siitä asenteesta mä puhuin. Vaikka se olisikin siloteltua kuvaa: kellä muka ei oo, kyllä mä myönnän ihan rehellisesti että mun somekanavat on siloteltua hyvin pitkälti…”

      – No nimenomaan, kenelläpä ei olisi!! Tässä on juuri se asian ydin! Eikö ookin ihan perseestä, että Suomen suosituimpien bloggareiden elämä on keinotekoisesti siloiteltua ja toisten rahoilla elämistä? Ja tätä me haluamme syöttää lapsillemme totuutena, morjens mitä paskaa!

      ”Mutta miksi sua niin huolettaa Eevin tulevaisuus? Entä jos antaisit Eevin elää omaa elämäänsä niinkuin haluaa, ja keskittyisit omassa elämässäsi siihen, mikä sulle on tärkeää?”

      – Ei mua nyt varsinaisesti just Eevin tulevaisuus huoleta, mutta yleisesti olen erittäin huolestunut tästä ilmiöstä, joka some-maailmassa vallitsee. Hetkessä eläminen on munkin mielestä se oikea tie, mutta tarkoittaako se itsensä leimaamista ”bimboksi”, toisten nurkissa eläjäksi, päivästä päivään kädestä suuhun -mentaliteetilla? Okei, voi ajatella kuolevansa huomenna, mutta entäs jos tavoitteena oiskin elää +90-vuotiaaksi? Mitkä ovat ne tukipilarit ja todelliset elämänarvot, jotka silloin merkitsevät? Kukaan teistä ei edelleenkään ole vastannut kysymykseeni, että mitä tästä ”bling bling” -elämäntyylistä jää käteen, kun elämässä tullaan siihen pisteeseen, että kroppa ja naama eivät enää kelpaa iltapäivälehdille? Elämä on rakentunut hetkessä elämiselle, toisten rahoilla matkustelulle ja ilmaisten hyödykkeiden mainostamiselle. Eräs muukin on näköjään herännyt tähän kieroutuneeseen todellisuuteen, jossa mainostajat hyväksikäyttävät bloggareita ja sitä kautta nuorisoa täysin häikäilemättä:
      http://fityoutoo.fitfashion.fi/onko-hyvista-blogeista-tullut-pinnallisia-kaupallisia/.

    • En tiedä susta, mutta mulla on tapana jutella asioista lasteni kanssa. Luultavasti itse asiassa rehellisemmin ja suoremmin kuin moni muu vanhempi, tosin en tiedä varmaksi. Mulla ei ole omaa kokemusta siitä miten lapsen ja vanhemman välinen suhde rakentuu noin niinkuin lapsen näkökulmasta, en kasvanut vanhempieni kanssa. Mulla on muun muassa nuorisotyöntekijän koulutus, ja koska oon suuntautunut erityisnuoriin noin niinkuin ammatillisesti, on tullut aika paljon teoriatasolla tutkittua ja opiskeltua aivojen toiminnasta näkökulmasta ”normaalit” aivot vs. erilaiset neurologiset häiriöt/psyykkiset muutokset/muutoin poikkeavasti toimivat aivot, ja luultavasti siksi mä oon edelleen vakuuttunut siitä, että lapsilla ja nuorillakin on aivot, ja nekin osaa käyttää niitä. On sitä toisinaan vaikea uskoa kun kattoo tota perseilyä tuolla ostarin kulmilla, mutta kun mä istun omien lasten tai sitten lähipiiriin kuuluvan nuorison kanssa meiän olkkarissa juttelemassa varsin syvällisiä juttuja, mä oon oikeesti jopa vaikuttunut siitä, miten älykkäitä nää meidän juniorit pohjimmiltaan on. Ollaan puhuttu lehtiotsikoista, urheilusta, kasvatuksesta, politiikasta, Syyrian kriisistä, rahasta, työstä… Oon kertonut omille lapsilleni että kuukautiset ei oo oikeesti sinistä vuotoa niinkuin mainoksissa, ja että vaikka sitä sidettä mainostetaan supermukavaksi, imukykyiseksi ja huomaamattomaksi, se tuskin oikeasti on sitä ja yleensä kuukautisten aikaan hymyilevät naiset on niin vahvan kipulääkityksen alla että hyvä kun eteensä näkee. Bling-bling, Vuokkoset kyl väittää menkkoja kivaksi kunhan käyttää heidän siteitään. Nii, en tainnut mainita että mulla on tosiaan myös yhteisöviestinnän ja mediakasvatuksen osaamista, ja mediakasvatus muun kasvatuksen ohella kuuluu lain mukaan lapsen vanhemmille, varhaiskasvatuksen ammattilaisille sekä opetuksen ja koulutuksen piiriin. Mainostajia koskee sen alan lainsäädäntö ja hyvän maun mukainen toiminta. Blogit liikkuvat osittain sillä rajapinnalla, mutta eivät kokonaan, koska niiden kirjoittajat ovat kuitenkin periaatteessa yksityishenkilöitä. Kuka vain voi aloittaa blogin. Yksityishenkilöiden nettikäytöstä taas säätelee ihan omat sääntönsä. Ihan alkajaisiksi voi vaikka tutustua netikettiin.

      Vanhempana on sun tehtäväsi kasvattaa lapsesi. Ei Eevin, Sauli Niinistön tai kenenkään muunkaan julkisuudessa, mediassa ja netissä esiintyvän. Sinä ostat teille kotiin television, tietokoneen, tabletin, älypuhelimen, sinulla on valta päättää niiden käytöstä. Voit vaihtaa kanavaa tai sulkea laitteen. Kyllä, lapset menee kouluun ja siellä vähintään on tietokoneita ja puhelinkin tarvitaan. Arvaapa kuka sen keskustelun pelisäännöistä, sisällöstä jne. sun lasten kanssa käy? Sinä. Tiedätkö kenen tehtävä on seurata sun lapsesi tekemisiä, myös median suhteen? Sinun. Mun korvaan tää sun avautuminen kuulostaa lähtökohtaisesti siltä, että sun mielestä kaikkien muiden pitäisi pyöriä sen mukaan mikä sun mielestä on oikein ja miten asioiden pitäisi olla, koska silloin sunkin olisi helpompaa olla vanhempi. Sori, ei se mee niin. On helppo ja kauheen kiva tehdä se lapsi, mutta sen kasvattaminen vaatii vaivannäköä, ja se on homma, jota ei voi ulkoistaa. Sen sijaan että mollaat esimerkiksi Eeviä huonoksi esimerkiksi tyttärillesi, katso peiliin ja kysy oletko sinä hyvä esimerkki heille. Mä vakuutan, että se on enemmän susta kuin Eevistä tai muistakaan bling-bling-julkkiksista kiinni, tuleeko sun tyttäresi ihannoimaan pintaliitoelämää.

      Mitä jää käteen ajasta lehtiotsikoissa, somessa ja blogeissa? No ainakin iso kasa kuvia. Kauniita kuvia. Ja kokemuksia (juhlia, tilaisuuksia jne.). Siitä tulee samalla tavalla osa mennyttä elämää kuin meillä muillakin, siitä voi jäädä jotain suhteita tai siitä voi oppia jotain hyödyllistä tulevaan. Tai sitten ei. Ihan samalla lailla voi kysyä mitä äideille jää käteen pitkistä hoitovapaista. Ei paljon muuta kuin syvälle ihohuokosiin piintynyt p***anhaju. Tai sitten uusia ihmissuhteita, ystäviä, kokemuksia, kuolaisia pusuja ja paljon rakkautta. Riittikö vastaukseksi?

  18. Jouni, tämä ei ole oikea foorumi avautumisellesi!
    Mietiskelepä hiukan tykönäsi mistä tuo vihamielisyytesi oikein kumpuaa. Mikä tässä bling bling tyttöjen -maailmassa oikein Sinua niin paljon korpeaa? On yksi asia arvostaa elämässään kerta kaikkiaan toisenlaisia asioita, mutta mistä tulee tarve hyökätä niitä vastaan ja oikein pitää niitä maailman vääryytenä. Mikä tarkalleen ottaen bling bling -julkkisten toimissa on a) väärin maailmaa kohtaan b) väärin Sinua kohtaan c) Sinulta pois? Ja ei, en usko että pelkkä roolimalli-ahdistus voi aiheuttaa tällaisen vuodatuksen.
    Bonus-kyssärinä: Miten tarkalleen ottaen uskot naispuolisten fitness/body -kisaajien arjen eroavan Mikko Ovaskaisen elosta? Vinkki: Käsittämätön Rikas poikaystävä -teoriasi ei ole oikea vastaus. Ymmärtänet sen itsekin kun hivenen funtsit

    • Minun vihamielisyyteni kumpuaa isänrakkaudesta. Olen reilu kolmekymppinen, 2- ja 5-vuotiaiden tyttöjen rakastava isä ja en todellakaan halua, että omat tyttöni saavat maailmasta näin vääristyneen kuvan bloggaajien mainosraiskaamisen kautta.

      a) Väärin maailmaa kohtaan on se, että nämä ”bling bling” -blogit eivät kuvaa henkilöiden todellista arkea ja mielentilaa vaan palvelevat mainostajien ja ilmaisten hyödykkeiden tarjoajien etuja. Tämä eräänlainen lobbaus on saanut ihmiset kuvittelemaan harhoja tavallisesta arjesta ja pitämään sitä kautta omaa elämäänsä jotenkin laimeana. Mikään ei tunnu enää miltään. Olen itse ollut lapsi ja nuori silloin, kun internettiä ei ollut olemassakaan. Olen nähnyt tämän murrosvaiheen ja elänyt sen aikakauden läpi, jolloin kännykät ja some ovat vallanneet nuorison aivokapasiteetin täysin. Siksi haluaisin muistuttaa ihmisiä somen vaaroista ja tarkalleen harkituista mielikuvista, joilla meitä halutaan aivopestä näiden turhamaisten blogien kautta.

      b) Minua kohtaan näissä ei ole mitään väärää, kun fiksuna medialukutaitoisena aikuisena pystyn suodattamaan nämä typerät kirjoitukset ja laittamaan ne oikeisiin mittasuhteisiin. Mutta nämä ovat suoranainen hyökkäys lapsiani kohtaan.

      c) Inhoan tuota argumenttia! Eikö ihminen saa kritisoita mitään? Heti kun on antamassa kritiikkiä ja negatiivista palautetta jostain, niin se kumotaan sanomalla ”onko se jotenkin sinulta pois”. Ei, nämä jutut eivät ole minulta pois, mutta ne ovat pois lapsiltani. Nämä bling bling -harhakuvablogit ovat pois lapsieni tulevaisuudesta, heidän kehittyvästä maailmankuvasta, heidän kehittyvästä minäkuvasta ja eniten koko ihmiskuntaa köyhdyttävästä ilmiöstä.

      ”Bonus-kyssärinä: Miten tarkalleen ottaen uskot naispuolisten fitness/body -kisaajien arjen eroavan Mikko Ovaskaisen elosta?”

      – En halua tässä yleistää fitness-kisaajia, vaan puhuin näistä tapauksista, joissa koko touhun tarkoitus on elää jossain ihme keijumaailmassa ja elää toisten kustannuksella. Onneksi oikeita töitä tekeviä fitnesstyttöjä löytyy vielä runsaasti.

    • Ei hyvänen aika! On maailma mennyt hurjaksi kun jo 2- ja 5-vuotiaat lapset somettavat ja ottavat fitnessmimmeistä huonon roolimallin itselleen!

      ;’D

  19. Kiitos Jouni vastauksestasi! Samaa mieltä kanssasi että kritisointiin oikea vastakysymys ei automaattisesti ole ”Miten se on sulta pois”. Miksi kuitenkin halusin kysyä sitä Sinulta johtui kirjoituksesi sävystä, josta mielestäni uhkui henkilökohtaisuus ja jonkinlainen katkeruus, aivan kuin fitness-bloggareiden yhteistyö mainostajien kanssa riistäisi Sinua henkilökohtaisesti tai että heidän oletettu muiden rahoilla eläminen olisi suoraan pois Sinun kukkarostasi.

    Olen itsekin elänyt lapsuuden ja nuoruuden ilman internetiä. Omassa viiteryhmässäni en ole kokenut netistä/blogeista/markkinoinnista aiheutunutta joukkopsykoosia, enkä muista sellaisesta lukeneeni myöskään. En voi tietää Sinun kokemuksista sen tarkemmin, mutta jotain järkyttävää sen on täytynyt olla, kun se edelleen vaikuttaa Sinuun niin voimakkaasti.

    Oma kokemukseni lapsista ja etenkin nuorista on se, että on tapahtunut suuri muutos positiiviseen esimerkiksi sitten omien yläasteaikojen. Nuoret ovat nykyään fiksuja, kohteliaita, sosiaalisesti taitavia ja kaikin puolin terveempi-itsetuntoisia kuin lama-Suomessa aikoinaan.

    Koska itse olet fiksu medialukutaitoinen aikuinen, olen täysin vakuuttunut kyvyistäsi kasvattaa lapsistasi vähintään yhtä fiksuja 🙂 Mielestäni voit unohtaa fitness-blogien uhan lapsiasi kohtaan, en mitenkään näe kovin todennäköisenä että lapsesi päätyisivät tärviölle Eevin tai kumppaneiden takia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 
Tykkää jutusta