MY WEEKEND

minifitness_sunday_breakfast_healthyMeillä oli kotona aina avoimet ovet – koska vain sai tulla vieraita ja ovi lukittiin vain silloin kun talo oli tyhjä. Tuota jälkimmäistä ei varmaan voi tänä päivänä harjoittaa juurikaan enään missään, mutta pidän tärkeänä sitä että ystäväni ovat aina tervetulleita luokseni. Kävin usein lapsena syömässä naapureilla tai lainaamassa heiltä maitoa – haluan kotini olevan sellainen paikka nyt muille, sillä itse muistelen naapureitamme todella lämmöllä. Kiitos vaan Marjatta ja muut (pahoitteluni myös polusta joka ilmestyi nurmikollenne jatkuvan ravaamiseni tuloksena)

Ehkä nuo kaikki tavat on omaksuttu lapsuudessa, sillä rakastan kestitä rakkaimpiani ja pidän siitä että talossa on vilinää. Nyt tämä vilinä on päässyt oikeasti vauhtiin  tyttöjen muutettua tänne, enkä voisi asiasta onnellisempi olla. Sinkkuus yhdistää kieltämättä, mutta se tuntuu pitävän meidät myös aktiivisempina. Kodissamme käy paljon enemmän vieraita kuin koskaan seurustellessani. Mikä kumma siinä onkin, että helposti passivoidumme parisuhteessa ollessamme ja aktivoidumme oikeastaan jokaisella osa-alueella sinkkuina? Käydään kaikkialla ja kokeillaan uusia juttuja. minifitness_kotiinkuljetus minifitness_wolt_kotiinkuljetus

Viikonloppuisin ei ole onneksi pakko suunnata baariin sosialisoinnin perässä – priorisoin edelleen urheilun ykköseksi ja onneksi en ole ainut. Viikonloppuisin meille kokoontuu usein tyyppejä, jotka haluavat viettää sosiaalista elämää ilman että tarvitsisi raahautua sinne yökerhoihin. Kuulostaako epäsuomalaiselta? Kimppatreenejä vedetään usein viikonloppuisin, kun aikataulut ovat kaikilla paljon joustavammat. Tänään vedettiin tekniikkaharjoituksia, josta sain taas aivan uudenlaista intoa salille!

Eilen miespuolinen sinkkuystäväni sanoi yllätyksekseni, että vitsit tässä iässä on paljon kivempaa viettää viikonloput ilman krapuloita – näköjään tämä iskee joskus miehiinkin. Aavistelen sen johtuvan siitä, että krapulat ovat jotenkin paljon pahempia myös heillä kuin vielä muutama vuosi sitten. Vanhaksi tässä on tultu, koska enemmän kiinnostaa viikonloppuiset brunssit ja kyykkytreenit sunnuntaisin. Tykkään! Sinkkuus itseasiassa ehkä sopiikin tähän ikään todella hyvin. Jotenkin tasapainoisempaa kuin  silloin parikymppisenä…

ps. Sandron viikonloppuinen brunssi on muuten aivan huikea. Heiltä saa ihan taivaallista gluteenitonta leipää + viikonlopun kakkubuffa on todella laaja ja sopii hyvin myös erikoisruokavaliota noudattaville. Viikonloppuna tuli myös tilattua ensimmäistä kertaa Woltista kotiinkuljetuksella ruokaa – aikaisemmin palvelu on ollut mahdollinen vain keskustan aluelaisille, mutta nyt toimintaa on juuri sopivasti laajennettu meidän iloksemme. Ah, todellista luksusta. Erityisesti kun autossa on edelleen ne kesärenkaat ja mihinkään ei vain sujahdeta nopeasti…

Rentoa sunnuntaita <3 Tehkää jotain pientä luksusta tänään! -E

 

eevi

Blogissani kirjoitan itselleni tärkeistä aiheista, kuten treenaamisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Myös koko kehon hyvinvointi, sekä elämän pienet ilot nostavat päätään kirjoituksissani. Tämä blogi on maustettu myös ripauksella huumoria, vaikka paljon vinkkejä ja informaatiota sisältääkin. Tervetuloa seuraamaan positiivista ja tehokasta meininkiä, josta toivon teidän saavan motivaatiota ja inspiraatiota omaan elämäänne!

3 vastausta artikkeliin “MY WEEKEND”

  1. no hmm ehkä toi et on enemmän ihmisii ku o nsinkkuan toimii kun silloin se ei oo ehkä niin kemioista kii sä tiiät ketkä sun seuraan sopii niin ne ei vältssi tunn usamalta kumppanin kaa ja monasti se on hankalaa kun ne toiset tuntee jo kauankin ja uus kumppani ei vältsii elle sit oo tyyppi joak tulee kaikkien aka toimeen mut onah nsiinä se et ehkä se toimsi aprahite nsilalin et yks kerrallaan tutustuu rauhassa niihin freendeihinkin et tulee tutuksi ku monasti se menee silalin et se toinen osapuoli sanoo jotain pitnapuolisesti ja sit se joka tuntee niin höpöötelee enempi sen frendin kaa ja sit tulee se sivupuolinen olo et jee kiva kun käyt .. mut toisaalta jso se on jsut yks kerrallaan tutustumista niin pääsee ehkä lähempään mut se tarkoittaa et kummatkin joutuu heti alussa tekee uuden tuttavauuden kaa duunia ette ise jsut jää pinnalliseksi ja sit siitä saattaaa tulla luontevampaa. isot ryhmät kerralal on kyl varmasti vaikein kun ne isommat ryhmät nyt tuppaa puhuun kerralla toisilleen tai näin sen oon nähny itte miten ottaa vastaan 🙂 ja tässä suhteessa ne jotka tuntee jo toisensa pitäisi ehkä huomioda se uus tulokas tervetulomaisesti et tuntee ittensä kuulvuaksi joukkoo ja sittenhän sekään ei vältssii oo parisuhteessa ongelma.

    mut aloin kelailees tota et miksi ei tehdä mitään uutta kun ollaan vaan himassa ja möllötellään ehkä se o nse alku voihan sitä aian kokeilal uusia juttui ja mitä enemmän yhessä tehään niin noh sehän tuo enemmän sisältöö silel aprillekin ja tiivistää .. onkohan se jotain pelkoo ettei uskalla mut en tajua miks pitäisi olal kotona vaan kun on paljon erilaista koettavaa tuolla ulkona en itekkään hirveesti baareista nauti enään vaikka noh ku on jotenkin ilmapallo niin se on vaan et pää o njtoenkin darranne mutta kun otan esim tossa kaljaa niin mun selalne kevyt olo jo siinä alkovaiheesa jotenkin häviää aj menee enmpi omaan maailmaan tai se vaik oiskin ilonen ja sillon voi ottaa viiskyt shottii eikä oo humalas mut vittu mikä jjaritus tuli tähän nyt mut tulee enmp iselalne ntylsämieleinen olo kännipäissään ja selvinpäin taas on selalsta jännää ne uudet asiat ja kokee siis puhtaamminen eikä tuu puhuttua liikoi ja typereehdittyä ja on kiva tyeprehtiä mtu selvinpäin se ei nolota sitte naamulla et eiiiiii :D..

    kyl mäkin muistan et aian mentiin ilman soittoo ja oli iso lössi yhes mestassa aina

    mitä toi keltanen lörö oli tossa aamupuurossa?

    siis en oo koskaan ollu brunssilal se onjoku lounas vai ? siisku uusia nimii tulee aina ja noh mulal on aina omai nimii aj noh selalsta

  2. Täällä myös yksi, johon on vanhuus iskenyt! Jos ulos lähdetään, niin mieluitenkin johonkin missä voi istua ja jutella, ehkä mahdollisesti syödäkin jotain. Jos nyt edes ylipäätään jaksaa lähteä. Yleensä siinä vaiheessa kun muut tekevät lähtöä baariin, minä hipsin kotiin lämpimän peiton alle. Viisi vuotta sitten tämä ei olisi tullut kuuloonkaan 😀 parempi näin.
    https://byveera.blogspot.fi/?m=1

  3. Ei vitsit, tunnistat niin ton mitä alussa kerrot! Oon juuri muuttamassa pois kotoota ja tuun kyllä ikävöimään tätä naapureiden yhteyttä meidän pihapiirissä. On niin arkea että ravataan toisten luona, milloin lainaamassa maitoa, milloin suoristusrautaa kun oma meni rikki ja millon mennään vaan naapuriin istuskelemaan. Ihan parasta!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.