KOSKA ON SOVELIASTA SINKKUILLA?

Minifitness_sinkkuelama_fitnessOlen elellyt tässä nyt hetken aikaa sinkkunaisen arkea ja tajunnut olevani todella huono sinkku. Ensinnäkin olen huomannut käyväni lähinnä ruokakaupassa, työtapaamisissa ja kuntosalilla. Ei varmaan tarvitse erikseen mainita, että en ole juurikaan näköpiirissäni nähnyt edes miespuolisia yksilöitä. Mad Housessa (kotini) on valoillaan kuitenkin erittäin vahva akkavalta ja joskus tuntuu että korvistani pursuaa tyttöjen juttuja jopa liikaakin. 

Olen päätynytkin tässä pohtimaan, koska on soveliasta siirtyä ”virallisesti” deittailemaan eron jälkeen? Olen kohta viisi kuukautta keskittynyt itseeni ja omaan elämääni, mutta tiedostan myös sen että yksin ei voi olla ikuisuutta. Tunteeko sen sopivan hetken vain itse? Vähän samalla tavoin kun tuntee että kolahtaako joku vai ei. Mitä te olette mieltä?

Ehkä sisäinen sinkkunainen tulee nostamaan päätään aikanaan ja elelen vielä ihan rauhassa tätä luolanaisen elämääni siihen saakka kun tämä tuntuu hyvältä. Olen itse ajatellut asian niin, että ensin on löydettävä vastaukset siihen kuka minä olen ja mitä minä haluan. Sen jälkeen kykenen myös antamaan jollekin toiselle aidon läsnäoloni sellaisena kuin olen.Minifitness-Bjorn_borg_fitnesslifestyle

Miettikää, että jopa Seiska oli väärässä siinä, että minut tapaa vain salilla. Huhuja liikkuu ja näiden huhujen mukaan olisin tervetullut useimpiinkin pikkujouluihin. Tämä sen sijaan ei ole huhu, että olin kaksi viikkoa sitten yökerhossa kutsutussa laatikossa, jossa olin käynyt viimeksi pääsiäisenä. Poikkesin tutusta koti-sali-kauppa-kaavastani, auts. Mitä tähän voisi sanoa, keskityn yökerhoiluun kun on jotain juhlimisen aihetta. Nyt todellakin oli, nimittäin ihana Kira täytti tuona viikonloppuna pyöreitä lukuja! Oli muuten aivan mielettömän hauska ilta ja ai että tuo nainen on upea! Seuratessani vierestä näiden upeiden naisten varttumista, tuntuu että elämä vain paranee iän karttuessa. Ei siis hätää, en ole ottamassa paniikkinappulaa käyttööni vielä pitkään aikaan. 

Joulukuuhun kuuluu muutamat kekkerit. Ensi viikonloppuna meillä onkin luvassa varmaan se tämän vuoden kolmas yökerhokierros, sillä lauantaina juhlimme tyttöjen pikkujouluja. Minusta tuntuu että tästä joulukuusta menee toipumiseen ainakin tammikuu. Siinä menee nimittäin aina viikko saada kiinni takaisin uni-, ruoka- ja treenirytmeistä. Olen aivan uupunut olento seuraavan viikon. Tämä on hyvin hämmentävä, ei toivottu tila! 

Ps. en kuitenkaan aio korottaa panoksiani yökerhoilun suhteen, sillä uskon että ne poikabakteerit käyvät joskus muuallakin. Eli yhteenvetona, en aio muuttaa elämäntyyliäni edes sinkkuna. Olen vanha ja joustamaton, tykkään treenata liikaa sunnuntaisin – muutaman poikkeuksen kestän juuri ja juuri. Olkoon joulukuu sellainen!Minifitness_sport_fitnesslife

<3 -E

eevi

Blogissani kirjoitan itselleni tärkeistä aiheista, kuten treenaamisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Myös koko kehon hyvinvointi, sekä elämän pienet ilot nostavat päätään kirjoituksissani. Tämä blogi on maustettu myös ripauksella huumoria, vaikka paljon vinkkejä ja informaatiota sisältääkin. Tervetuloa seuraamaan positiivista ja tehokasta meininkiä, josta toivon teidän saavan motivaatiota ja inspiraatiota omaan elämäänne!

25 vastausta artikkeliin “KOSKA ON SOVELIASTA SINKKUILLA?”

  1. Jokaisen pitää mennä näissä asioissa mun mielestä niinkuin itsestään hyvälle tuntuu. Ei ole mitään oikeaa tai väärää aikaa tai tapaa. Sinkkuus on omasta mielestäni niin antoisaa aikaa, että siitä on hyvä ottaa kaikki ilo irti. Kyllä sitä ehtii jumittua siihen yhteen ja samaan tyyppiin sitten, kun siltä tosiaan tuntuu. Eipähän tarvi sitten vanhana ja raihnaisena miettiä, että miksi en mennyt ja kokeillut silloin kun olin nuori ja vetävä. Mun jo edesmennyt rakas mummini sanoi mulle aina, että älä ota ensimmäistä vaan kokeile muitakin. Tottelin neuvoa ja olen siitä ikuisesti kiitollinen. 😉

  2. Huhhuh, nyt kyllä kolahti ja kovaa! Olen itse eronnut puolitoista kuukautta sitten ja aika on vielä niin lyhyt, että en ole oikein vielä edes tajunnut että olen taas sinkku… Kuitenkin takaraivossa pyörii, että sitten kun on valmis aloittamaan deittailun nii missä niitä miehiä tapaa, koska bilettämässä en käy 😅 Pointtini oli kuitenkin, että kiitos hyvästä tekstistä ❤️

  3. Moikka! Ei sitä oikeaa kannata etsiä yökerhosta, ellei siellä sitten muutenkin viihdy! Eli toisin sanoen kannattaa tehdä just niitä juttuja mistä itse tykkää niin eiköhän sieltä joku samanhenkinen tyyppi löydy! Kantsii kuunnella siis omaa fiilistä! Itselläni meni yli vuosi parisuhteen päättymisen jälkeen ennen kuin koin olevani valmis edes katselemaan ympärilleni ja kyllä sieltä sitten vähän ajan jälkeen se Mr. Oikea löytyikin, joka tykkää urheilusta, terveellisestä ruuasta ja koti-illoista 😉

  4. Miksei muka voi olla yksin ikuisesti? Mä aion ainakin yrittää, koska… No, eronneena perheen äitinä mulla menee vielä 15-20 vuotta siihen, että oikeasti koskaan edes olisin yksin. En mä pääse mihinkään deiteille edes vielä noin 6-8 vuoteen. 10 vuoden päästä mä oon jo ikäloppu, eikä kiinnosta ruveta kellekään keski-ikäiselle lohdutuspalkinnoksi kun ei nuorempaakaan saa. Ja oma lukunsa on sitten se, että sillä sali-ruokakauppa-koti -akselilla ei edes ole miehiä. Eli kyllä mä lähtökohtaisesti rakennan elämäni tän eron jälkeen mun elämäksi, yksin mun, ja aion ajaa jokaisen edes etäisesti miestä muistuttavan, joka erehtyy liian lähelle, sinne missä pippuri kasvaa. En aio enkä halua tehdä kompromisseja, uhrauksia, joustaa, ymmärtää, antaa tilaa, pyytää anteeksi tai olla edes ystävällinen yhtään kellekään vielä pitkään aikaan, koska on niitä tehty ihan riittämiin.

  5. Osuva teksti kyllä 😀 Harvemmin tulee kyllä yökerhoissa käytyä, valitsen 98% ajasta treenit, koska rakastan sitä. Ja sinkkunahan sitä elellään, en sitten tiedä onko näillä asioilla yhteyttä, mutta harvempi mies omaan elämääni eksyy haha.. Tosin, en kyllä vaihtaisi elämääni mihinkään muuhun, mies löytyy jos on löytyäkseen. Sinä aikana jatkan valintojeni selittämistä ystävilleni, kun he ei aina ihan ymmärrä miksi en lähde yökerhoon etsimään miestä itselleni 😀 Yritän kovasti aina valaista, että tuskin unelmieni mies myöskään hilluu baareissa 😉

  6. Nyt meni teksti ihon alle 🙂 Itse oon eronnut reilu kaksi kuukautta. Pohdin näitä samoja asioita päivittäin. Milloin on sovelias lähteä deittailemaan. Täälläkin kaava on toistanut työ-urheilu-kauppa-koti 🙂 Kyllä muutaman kerran oon tästä kaavasta poikennut ja käynyt shoppailemassa hyvän ystävän kanssa,mutta muuten oo ottanut vain aikaa itselleni ja koiralle. Täällä hetkellä tää toistuva kaava tuntuu todella hyvältä ja lähdin yksi päivä koirapuistossa pois,kun miespuolinen henkilö tuli juttelemaan siellä mulle 😀 Tilanne ei vaan tuntunut kivalta ja oikealta hetkeltä.

  7. Minusta tiedät kuka olet eikä sitä tarvitse itselleen jauhaa. Olet valmis uuteen ihmissuhteeseen milloin lystää.

  8. Hauskaa lukea tätä tekstiä koska kuitenkin melko yleisessä tiedossa on, että aloit seurustelemaan toisen miehen kanssa suoraan Danin kanssa erottuasi. ”Koska on aika olla rehellinen ja lopettaa tekopyhyys?” voisi olla seuraavan juttusi otsikko.

    • Tää olikin mielenkiintonen. Omasta puolesta ja kertaalleen eronneena voin todeta, että toistin saman kuvion. Erosin, päädyin (liian) pian yhteen toisen kanssa, joka ei tainnut loppujen lopuksi olla muuta kuin laastari. Lähinnä siinä kai halunnee tarkistaa, että vieläkö kelpaa/täyttää sisällään olevaa tyhjyyden tunnetta.

      Oma eroni oli hyvin likainen ja kaikin puolin sain kuraa niskaani. Loppujen lopuksi mulla meni 2 vuotta päästä erosta yli, mutta se ei estänyt minua deittailemasta miehiä niisden kahden vuoden aikana. Varsinkin kun en jaksa ravata baareissa, niin tinder oli kovassa käytössä (kun ei niitä miehiä muuten tuntunut tapaavan). Nyt olen viimein löytäny upean ihmisen rinnalleni. Mutta sitä enne tuli kokeiltua, säädettyä, satutettua ja minua satutettiin. Eli en voi väittää että olisin sinkkuaikana aina hoitanut kaikkia asioita välttämättä parhaani mukaan. Mutta se tekee minusta vain ihmisen ja kertoo näistä tapailemistani ihmisistä vain sen, että yksikään heistä ei ollu minulle se oikea.

      Älä siis tuomitse ihmistä juorujen perusteella, varsinkin kun et ole ollut osallisena. Ihmistä ei voi tuomita kannen perusteella tai muiden ihmisten puheiden. (Tai toki voi tuomita, mutta se kertoo sinusta vain sen, että olet hyvin pieni ihminen, jonka tarvii pönkittää omaa egoaan puhumalla pahaa muista). Kaikki meistä ovat lopulta vain ihmisiä, ja jokaisen on kuljettava oma polkunsa. Ja mitä sitten jos olisikin jollain jo mies valmiina erotessa? Omaa tuttavapiiriä katsellessa se tuntuu olevan aika yleistä. On paljon helpompi tuomita toinen kuin kohdata omat vikansa.

  9. Sulla on niiiiiin ihana blogi eevi! oon seuraillu jo pidemmän aikaa! Ja ihanaa joulunodotusta sulle! <3

    Multa löytyy kanssa hyvinvointiin painottuvaa blogia, suosituimpiin postauksiin kuuluu mm. "Tarina tytöstä joka hukkasi itsensä" ja " Pysähdy tyttökulta ennen kun sä oot loppu" että mikäli kiinnostaa niin saa toki mennä kurkkimaan ! <3 jään seurailemaan sun meininkejä! Nyt blogissa kuvia mun smoothiebowleista ! <3

    http://woundedlaughh.blogspot.fi/

  10. Minkätakia pitäisi edes etsiä miestä?
    Ihan sama missä iässä on, niin miksi pitäisi ETSIÄ?
    Eiköhän se tule etsimättäkin jos on tullakseen, suotta sitä tinderiä ja baareja kiertää läpi jos jostakin löytyy. Enempi sieltä taitaa löytyä niitä huteja…
    Onneksi on oma avopuoliso ollut reilut 5 vuotta, 2-vuotias tyttö ja nyt toinen tulossa.

  11. Toisen seurustelusuhteen päättymisen jälkeen aloin melkein heti seurustelemaan uudelleen. Olen ollut sinkkuna ja kaukosuhteessa mielestäni sen verran kauan elämäni aikana, että minun ei todellakaan tarvitse enää etsiä itseäni olemalla sinkku. Jos haluan kehittyä, niin haluan tehdä sen parisuhteessa ja oppia olemaan hyvä puoliso toiselle. Että riippuu mielestäni ihan tilanteesta, joillekin itsekseen oleminen tekisi hyvää ja toiset sitä eivät tarttis.

  12. Tää teksti oli just eikä melkein se, mitä kaipasin juuri tähän päivään! Itseäni ainakin ahdistaa se ajatus, että miestä pitäis mennä etsimään baareista ja yökerhoista, kai niitä nyt muuallakin liikkuu 😀 Sillä jos ei, niin aika pitkäksi tulee oma sinkkukauteni venymään, sillä rakastan nimenomaan raikkaita sunnuntai aamuja, enkä kohmeisia päiviä krapulassa! Vaikka juon vähän niin silti tuntuu, että aina on vähintään unikrapula juhlimisen jälkeen.

    Ihanaa joulun aikaa Eevi!

  13. Feikkikommentteja lepakkonaisilta. Olen kymmenen vuotta juossut aamulenkkejä ja tuskin yksikään nainen on antanut vastahymyä takaisin. Tiukasti kuuntelevat musiikkia ja keskittyvät itseensä.

  14. Heippa Eevi😍
    Erittäin hienosti taas kirjoitettu❤ se on just noin.
    Olet Kaunis, urheilullinen ja hyvällä itsetunnolla varustettu nuori nainen!!
    Ei muuta kuin jatka samaan mallin!!!
    Kikka

  15. Siitä on kohta kaksi vuotta kun erosin, enkä ole sen jälkeen juuri edes tapaillut. Ongelmana ehkä just se, että en tapaa miehiä missään. Nyt kun on alkanut ajatella että saattaisi olla valmis johonkin uuteen, niin ehdokkaita ei sitten olekaan. Itse käyn lähinnä välillä kauppa-koulu-kaverit-perhe, eikä miehiä ole tullut vastaan.. 😀

    Ja inhoan baareja, joten sieltä ei varmaan kannata lähteä etsimään.. Tinderkin mulla on, mutta enpä juuri siellä kellekään vastaile kun miesten keskustelunavauksista paistaa aina läpi se, että haluavat vaan seksiä. Huoh, on tää vaikeeta!

  16. Ei musta sinkkuilun tarvitse olla mitään sen ihmeempää kuin normielämää ilman parisuhteen vaatimia panostuksia. Itse olin kaksi vuotta sinkkuna ja tavoitteena oli nimenomaan omaan elämään ja unelmiin täysillä keskittyminen, kunnes tuli fiilis siitä, että ehkä siihen vois kuulua joku toinenkin. Oon ilonen siitä miten asiat meni! Ja kyllä tää on siistiä jakaa sama liikunnallinen ja terve elämäntapa, en usko että tällanen olis yhtä suurella todennäköisyydellä yökerhosta alkanut. 😉

  17. Sano yksikin hyvä syy miksei voi olla ikuisesti yksin? Me ihmiset ollaan erilaisia. Ja miksi sinkkuudelle pitäisi määrittää joku aikaraja tai deittailun aloitukselle oikea aika? Sä ilmeisesti mietit vähän liikaa mitä muut ajattelee. Tärkeintä on se mitä sä itse haluat, muttet ehkä tiedä sitäkään.

    • Olen täysin samaa mieltä. Ei ole mitään kaavaa minkä mukaan pitäisi elää. Ihmiset pelkää hirveästi olla oma itsensä ja pyrkii hakemaan toiminnallaan ja sanomisillaan muiden hyväksyntää koska todella harva meistä on lapsena saanut ehdotonta rakkautta saati ollenkaan rakkautta. Toki korrektius ja tilanne taju mukana. Elämässä saa tehä ihan mitä huvittaa kuhan ei toiminnallaan saata itseä tai muita vaaraan. Ihmiskunnan yksi suurin ongelma on se että ihmiset eivät edes halua käyttää omia aivojansa koska on luoto tietynlaiset normit ja punainen viiva minkä mukaan pitäisi elää. Kaikki on suunniteltu puolestamme hanki kumppani, osta koti, elätä perhe ja jää eläkkeelle. Toki ”normaali” perhe elämästäkin voi kuka tahansa tehä oman unelma seikkailunsa jos alkaa käyttää aivoja helppoa se ei ole elää unelmaansa sen voin sanoa mutta se on juuri sen arvoista koska muuten etenkin me palkansaajat teemme töitä ainoastaan tehdäksemme jonkun muun unelmasta totta. Isoin tekijä mikä johtaa onnettomaan elämään on laiskuus ja jossain tapauksissa jähmettävä pelko. Ainoa asia mitä pelossa on pelättävää on itse pelko. Siinä vaiheessa kun ihminen uskaltaa ottaa 100% vastuun omasta elämästä voin taata että silloin tuntuu että elämä vasta oikeasti alkaa. Loppujen lopuksi ihmisiä kiinnostaa muiden tekemiset tasan yhtä paljon kun annat niiden kiinnostaa 😉 Eli omalta osaltaan ”who cares less wins” pitää paikkansa. Voisin jatkaa aiheesta loputtomiin mutta ei tällä kertaa enempää.

  18. Jos edellä ollut kommentti oli totta, että mies vaihtunut lähes lennosta, niin onhan se hyvä pitää sitä independent esirippua edes hieman esillä:).
    Nyt vähän käydään baareissa, ja hups vaan…sieltä löytykin joku ihanuus…jota todellisuudessa deittailtu jo ties kuinka kauan.
    Niinkuin yhdessä toisessa fitfashionin blogissa….pian eron jälkeen teksteissä alkoi esiintyä ”ystävä”, jonka kanssa käytiin aamukävelyllä yms…
    Lieneekö se toisen blogin vähemmän kaunis totuus kuitenkin, että entistä kumppania kenties jo petettiin, ja sitten mukamas opeteltiin olemaan yksin eron jälkeen.
    Vaikka oikeasti oltiin jo uudessa suhteessa tämän ”ystävän” kanssa.
    Hieman kenties negatiivisen makuinen kommentti, mut tässä oli vain omaa ajatuksen virtaa….

  19. Hyvä teksti. Kaikkien oma asiahan se on miten sinkkuna elää ja millä tahdilla ja tyylillä. Pisti itellä vähän silmään vaan se, mihin viittaat ”sinkkuilu” -sanalla. Itelleni se tarkottaa jotain ihan muuta kuin miehen etsimistä ja mahdollisia baarireissuja. Itse sinkkuilen täydellä teholla, mikä itselleni tarkoittaa vapautta tehdä omat asiat miten lystää; urheilua, matkustelua, ystävien ja perheen kanssa aikaa viettäen, hyvää ruokaa kokaten jab syöden, opiskelua… baarit ja yökerhot tai tinder eivät ole elämääni koskaan kuuluneet. Ajattelen sinkkuilun siis vain normaalin elämän elämiseksi, sinkkuna. Onko tämä sinkkuilun merkitys ihan yleisesti samanlainen kuin mitä sinun käsityksesi siitä on? En siis sen kummemmin kettuuntunut asiasta, vaan ihan mielenkiintoisen eron havaitsin vain. Tsemppiä jatkoon, tykkään sun blogista ja varsinkin huolellisista kuvistasi! 🙂

  20. Hei Eevi! Sulla on mahtava blogi jota olen seurannut jo muutaman vuoden. On ihailtavaa kuinka avoimesti kerrot omasta elämästäsi ja itsestäsi täällä blogissa. Hienoa että pohdit näitä juttuja täällä mitä varmasti moni muukin miettii elämässään. Kirjoitukset on aitoja ja tulee selkeästi suoraan sydämestäsi. Mulle jää aina hyvä mieli kun käyn lukemassa sun juttuja, jatka samaan tyyliin! 🙂 Mukavaa joulun odotusta!

  21. Sinkkuus ja parisuhde ovat erilaisia elämäntilanteita, mutta kumpaakaan ei pitäisi väheksyä tai ylikorostaa. Kirjoitit ”tiedostan myös sen että yksin ei voi olla ikuisuutta” – tarkoititko vain itseäsi, vai ylipäätänsä? Koska nyt kuulostit siltä kuin yksinolo olisi väärä valinta. Ymmärrän, jos puhut omista fiiliksistäsi, mutta kannattaa muotoilla eri tavalla. Ehdin jo polttaa hihani ennen kuin pysähdyin ajattelemaan sinun näkökulmastasi 😂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 1
Tykkää jutusta