RIITTÄMÄTTÖMYYS

Riittamattomyys_hyvaksyminen_minifitnessMeistä varmasti jokainen tunnistaa itsessään välillä halun tehdä enemmän mihin kykenee. Silloin saatamme ajaa itsemme tunteeseen, jossa koemme olevamme riittämättömiä. Tämä tunne voi tulla siitä ettei meillä ole tarpeeksi aikaa läheisille, omalle hyvinvoinnille, tai ettei meillä riitä energiaa olla aidosti läsnä hetkissä jotka ovat meille merkityksellisiä. Ajattelemme jo seuraavaa asiaa, emmekä kykene keskittymään mihinkään täysillä. Meidät valtaa jatkuvasti tunne siitä, että jokainen viikko vain juoksee eteenpäin ja yritämme epätoivoisesti rämpiä sen vaatimassa tahdissa. Tahtipuikko on jossakin ihan muualla kuin sinulla itselläsi.

Onneksi tästä ahdistavasta tunteesta on mahdollista päästää irti. ”Sen kun teet” ei taida toimia tässä kohtaa, mutta ”sen kun oot” saattaa oikeasti toimia. Riittämättömyyden tunteesta voi päästä eroon ainoastaan sillä, että hyväksyy olevansa keskeneräinen ja päättää määrätä itse omasta jaksamisestaan. Tuo keskeneräisyys seuraa meitä läpi elämän, joten sen kanssa kannattaa oppia elämään vähän rennommin.

On olemassa paljon asioita, joissa voimme pitää tiukasti kiinni tahtipuikosta. Sitten on taas aika paljon sellaisia asioita, joissa se tahtipuikko kannattaa heittää jorpakkoon. Elämä on huomattavasti helpompaa, kun lopettaa yrittämästä hallita kaikkea ympärillä tapahtuvaa. Se ei yksinkertaisesti ole koskaan mahdollista, eikä kannattavaa. Keskitä energiasi siihen mitä pidät oikeasti tärkeänä ja höllää asioissa joissa vain voit. Elämä ei ole kilpailu, jossa arvo määritellään sen mukaan kuka ehtii ja pystyy tekemään eniten. 

Minifitness_hyvaksy_keskeneraisyys Bjorn_Borg_minifitness_pink_shoes

Ei ole oikeastaan väliä kuinka paljon ja mitä, jos se verottaa sinun läsnäolostasi, hauskuudestasi, ilostasi ja onnellisuudestasi. Riittämättömyydestä, johon usein suorittaminen meidät ajaa, ei kukaan pysty ammentamaan mitään muuta kuin viikkojen läpi juoksemista laput silmillä. Vaikka tämä kevät onkin monella tapaa vaativa, olen kieltäytynyt riittämättömyydeltä. On jokaisen oma valinta millä tavalla sitä omaan tekemiseen ja aikaansa suhtautuu. Minä hyväksyin etten aina jaksa, enkä aina pysty. Se kaikki on ok ja keskityn asioihin mihin voin ja kykenen juuri tällä kyseisellä hetkellä.

Oma vaatimustaso itseään kohtaan elää samalla tavalla kuin elämäkin. Me olemme itsemme kovimpia piiskaajia, jos emme päätä suhtautua toisin. Tosiasiassa hyvin harvoin muut ihmiset ajattelevat sinusta kuten sinä itse ajattelet. ”Tuon pitäisi tehdä enemmän töitä, olla laihempi, syödä terveellisemmin, siivota aina kun on aikaa…”. Ne kaikki ovat vain sinun päässäsi pyöriviä vaatimuksia, jotka eivät ole millään tasolla totta – tai ovathan ne, jos niin päätät. On myös hyvä muistaa, ettei vertaileminen muihin ole koskaan relevanttia. Olosuhteet ovat aina erilaiset, koska kyseessä on kaksi täysin eri ihmistä. 

Minifitness_outfit_kevat_ Minifitness_itsensa_hyvaksyminen_

 

Ps. emme koskaan vaatisi yhtä paljon keneltäkään muulta, kuin mitä usein vaadimme itseltämme. Siinä on mielestäni hieman ajateltavaa. Voisitko sinäkin suhtautua itseesi astetta rennommin? -E <3

Farkut GANT / Pipo H&M / Kengät – BJÖRN BORG / Takki TOPSHOP / Lasit SALME OPTIC Anne et Valentin

eevi

Blogissani kirjoitan itselleni tärkeistä aiheista, kuten treenaamisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Myös koko kehon hyvinvointi, sekä elämän pienet ilot nostavat päätään kirjoituksissani. Tämä blogi on maustettu myös ripauksella huumoria, vaikka paljon vinkkejä ja informaatiota sisältääkin. Tervetuloa seuraamaan positiivista ja tehokasta meininkiä, josta toivon teidän saavan motivaatiota ja inspiraatiota omaan elämäänne!

2 vastausta artikkeliin “RIITTÄMÄTTÖMYYS”

  1. Moikka Eevi. On pitkä aika siitä,kun viimeksi olen lukenut siun blogia.Mulla on ollut ongelmia sydämen kanssa noin vuoden verran ja tänään rapsakat rytmihäiriöt tekivät taas päivän kulusta jokseenkin mielenkiintoisen. Työpäivän jälkeen oon yrittänyt keskittyä niihin asioihin joista saan hyvää energiaa ja yleistä hyvää oloa. Siispä siksi istuin koneen ääreen ja aukaisin blogisi ja kappas mikä aihe <3 Osui ja upposi niin että ihan itku tuli. Ongelmani sydämen kanssa jothuvat hyvin pitkälti stressistä. Ja juurikin tuo rytmikapula oli niin hyvä esimerkki. Kun tahti on liian nopea itselle, on siinä vaikea tanssia mukana. En ole oikein koskaan antanut itselleni yhtään siimaa työni suhteen, vaan olen aina tehnyt työni niin hyvin kuin ikinä osaan ja se on ollut minulle jotain niin tärkeää ja on siis vieläkin. Moni on sanonut rauhoittumisesta ja ylipäätään "hölläämisestä" ja jotenkin tämä siun puhutteleva teksti oli viimeinen niitti ja sen myötä uskon ja aijon opetella oikeasti sitä asiaa että mie riitän just näin ja että se parhaansa tekeminen ei tarkoita sitä että pitää leikkiä omalla terveydellään. Kiitos ihan hirveästi kirjoituksestasi ja pahoittelut jos tämä teksti on sekava,oon vaan nyt niin valtavassa tunne ryöpyssä,kun tämä siun kirjotus tuli niin tarpeeseen.Kiitos Eevi ja hyvää kevättä ja tsemppiä tansseihin. Anne 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 40
Tykkää jutusta