Irti sokerihimoista – taas?

Kuten moni meistä, myös minä pidän sokerista vieroittautumis-kausia aina välillä. Tämä hirveä angstivaihde menee usein päälle joko kertalaakista kidasta alas vedetyn sokeriyliannostuksen vuoksi, tai muutamia päiviä kestäneen ”napostelun” seurauksena. Kyllä, insuliinipiikkiä on päästy häiritsemään ihan kunnolla. Verensokeri kuohuu sisällä, eikä se tiedä mihin suuntaan menisi. Sen kun kerran suututtaa, saa sitä tulipaloa sammutella taas hetken. Mutta kuinka kauan?

Olen tehnyt aika monia mielenosoituksia tätä koukuttavaa ainetta kohtaan ja jokainen kerta on samanlainen. Kaksi-kolme viikkoa saa taistella, jonka jälkeen tämä pirulainen ei ole enää huutelemassa jokaisen mainoksen, kahvilan tai tv-ohjelman kohdalla. Tuona aikana ei kannata altistaa itseään TV:n kokkiohjelmille, koska niissä tehdään aivan takuuvarmasti jotain taivaallisen hyvännäköistä jälkiruokaa. Eikä kannata mennä elokuviin, koska pussien rapina saa ärsytyslevelit nousemaan tappiin ja ajaudut lipittämään vettä niin paljon, että rakkoa saa pidätellä puolet elokuvasta. Alat myös himoitsemaan pullamössöä, josta et tavallisesti edes piittaa. Kuola valuu pelkästään sen seurauksena, että satut vilkaisemaan sekuntin liian pitkään jonkun toisen kahvilatarjotinta. MIKSI MINÄ EN SAA! Siinä se tuli.

Kapinallinen lapsi sisällämme on herännyt, koska siltä on taas kielletty jotakin. Siksi avaimena sokerikoukun katkaisemiseen onkin se, että ei saa kieltää vaikka kieltäytyisi. Siinä on se oma päätös ja vaihtoehto valita itse. Idioottimaista eikö? Joskus mieli on sellainen. Täytyy ajatella sitä omana valintanaan itseään ja hyvinvointiaan varten. ”Voin tämän jälkeen paljon paremmin. Teen tämän täysin itseäni varten, koska olen itselleni arvokas”. Toimii paljon paremmin, kuin lause; ”Nyt läski lopetat sen mussuttamisen ja olet laihiksella niin kauan että näytät hyvältä”. Ei toimi. Liian ulkonäkökeskeinen ja pinnallinen. Ahdistava, joka todennäköisesti romuttuu väsyneenä, surullisena tai kiukkuisena. Lähestymistavalla on suuri merkitys onnistumiseen. Ensimmäinen ohjeeni on; sinnittele kaksi viikkoa ja huomaat eron! Keskity positiiviseen suhtautumiseen myös itseäsi kohtaan.Minifitness_sokerilakko_vinkit_onnistumiseen

On myös väliä mitä syö ja koska syö. Toiset herkut tuntuvat koukuttavan meitä rajummin kuin toiset. Jollekin suklaa, jäätelö tai irtokarkit ovat sellaisia, toiselle taas suolaiset leivonnaiset, tai rasvaiset munkit ovat näitä mustia aukkoja – niiden himo on loputon. Huono olokin on jo seuraavana päivänä ihan sujut asian kanssa ja vastaanottomaan lisää tuota moskaa. Ratkaisevaa onkin kuinka paljon sitä herkkua syö? Myös se syökö sitä ennen oikeaa ruokaa vaikuttaa paljon siihen, kuinka verensokerimme käyttäytyy? Mitä isompi muutos, sitä vaikeampi kehon on sitä kaikkea käsitellä. Toinen ohjeeni siis kuuluu; syö ensin kunnon ruokaa. Kolmas neuvo; sulje musta aukkosi saman päivän aikana (läppä kiinni). ÄLÄ siis jatka tuhoamasta sitä mitä haluat oikeasti rakentaa.

Herkut kuuluvat elämään, mutta niitä kannattaa nauttia kohtuudella silloin tällöin. Kun ruokavalio on pääsääntöisesti terveellinen ja mahdollisimman puhdas, kykenee keho prosessoimaan myös huonolaatuisempaa ruokaa paremmin. Vauriot eivät ole samanlaiset, kuin jatkuvasti huonolla ruokavaliolla elävän. Kun siis syöt, päätä että nyt syöt ja se siitä. Nauti ja fiilistele. 

Kyllä minäkin pidän herkuista, mutta pystyn hyvin olemaan myös niitä ilman – mikäli vain olen ensin rimpuillut eroon sokerikoukusta. Mitä pidempään on ilman, sitä helpompaa se vain aina on. Sitten lopulta tuleekin usein se fiilis, ettei halua katkaista tätä hyvää oloa. Sitten voi käydä niin, että valitseekin paremmin. Esimerkiksi päättää valita kermaleivoksen sijaan raakakakun, koska siitä tulee hyvä olo. Kun valitsen olevani nyt ilman, teen sen itseäni ja omaa oloani varten. Kun eron olossa huomaa, auttaa se myös ylläpitämään omaa hyvää valintaa jatkossakin.

Kun ruokavalio on mieluisa, maistuva, riittävä, terveellinen ja monipuolinen, voidaan sillä tukea onnistumista huomattavasti! Myös riittävä veden juonti ruokailujen välissä vaikuttaa paljon jopa sokerihimoihin. Muista että ruoan tulee myös näyttää hyvältä lautasellasi, sillä jo se viestittää aivoille positiivisia viestejä. Neljäs ohjeeni; syö kauniisti ja ravitse ruoalla mieltä, sekä kehoa!Eevi_teittinen_tommy_hilfiger_outfit_summer

 

-E <3

eevi

Blogissani kirjoitan itselleni tärkeistä aiheista, kuten treenaamisesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Myös koko kehon hyvinvointi, sekä elämän pienet ilot nostavat päätään kirjoituksissani. Tämä blogi on maustettu myös ripauksella huumoria, vaikka paljon vinkkejä ja informaatiota sisältääkin. Tervetuloa seuraamaan positiivista ja tehokasta meininkiä, josta toivon teidän saavan motivaatiota ja inspiraatiota omaan elämäänne!

4 vastausta artikkeliin “Irti sokerihimoista – taas?”

  1. Tosi hyvä kirjoitus! Sokerikoukusta irti pääseminen on joskus tosi helppoa ja toisinaan taas todella vaikeaa. Nyt vietin jälleen sokeritonta syyskuuta, eikä se alku kovinkaan hyvin lähtenyt käyntiin… Mutta sitten tapahtui jotakin, en tiedä tarkalleen mitä, mutta sokerihimot lakkasi ihan täysin. Ehkä viimein sain taas sisäistettyä itselle, miten paljon parempi olo on ilman sokeria.

    Olen yhdessä vaiheessa ollut reilun vuoden ilman valkoista sokeria, joten se ilman eläminenkin on hyvin tuttua. Miksi siihen siis aina repsahtaakin?! No nyt, kun olen siitä taas päässyt eroon, olen alkanut pitkästä aikaa valmistamaan taas itse raakasuklaata. Raakasuklaamassaan sekoittaa kuivattua/sokeroimatonta inkivääriä, tosi nam! 🙂

    • Kuulostaa niin tutulta Johanna 😀 Alku on aina vaan pahin. Mutta vitsi mikä fiilis kun homma etenee <3 Minusta tuo repsahdus homma kertoo juuri sen,
      kuinka koukuttavaa tuo aine on. Huh! Raakasuklaa on todella jees, ja sitä kun ei tarvitse edes paljon syödä jotta riittää pahaankin himoon 😉
      Ihanaa syksyä sinne, halit -E

  2. Ihanaa, että kirjoitit tämän nyt, nimittäin juuri eilen aloitin karkkilakon! Samalla yritän karsia muutenkin turhaa valkoista sokeria ja syödä laadultaan parempaa ruokaa 🙂 Havahduin, että tulee melko tasaiseen tahtiin syötyä erityisesti makeaa, ja alkoi tuntua että jotain pitää nyt tehdä, kun olokin tuntuu usein pöhöttyneeltä… Päivä 2 on nyt menossa ja päänsärky on ollut melkoinen, liekö sattumaa vai vieroitusoireita…? 😀 Juurikin tuota positiivista asennetta yritän pitää yllä, vaikka alku on varmasti vaikeinta. Tsemppaan itseäni sillä että kroppa kiittää, kun siitä huolehditaan! 🙂 Tosi hyvä teksti, siitä välittyy hyvä fiilis!

    • Moikka Elina,
      hei jess kiva että muutkin on messissä 😀 Mutta se on niin totta, sitä tulee syötyä yllättävän paljonkin vaikka ruokavalio olisi terveellinen.
      Päänsärky tulee kyllä usein, joten ihan mahdollista! Huikeeta jos teksti upposi ja sait tsemppiä <3 Parempi olo jaksaa kyllä motivoida nopeasti!
      Loistavaa syksyä sinne -E

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

 18
Tykkää jutusta