Hyvä elämä

Eevi_hyva_elama_mita_se_onVietimme eilen perjantaina pyjamabileitä Elinan kanssa. Nämä ”bileet” olivat hieman erilaiset kuin normaalisti, sillä Ellu leikattiin juuri muutama päivä sitten. En muista olenko kertonut, kuinka hän loukkaantui äkillisesti painitreeneissä sen verran pahasti, että on nyt viitisen kuukautta ollut aika pahoissa kivuissa. Tämä paha välilevynpullistuma kaularangassa on rajoittanut elämää aika paljon, vaikka välillä olemmekin onnistuneet tekemään ihan tavallisiakin juttuja. Niska alkoi kuitenkin lopulta säteilemään myös käsiin ja jalkoihin, joten leikkaus oli välttämätön. Ei ole ollut helppo syksy läheisilleni. Kun Teemu loukkaantui ja heti perään Ellu, tuntui että mitä ihmettä täällä elämässä oikein tapahtuu! Miten molemmat kaikkein läheisimmät ihmiset voivat loukkaantua samaan aikaan. Toisinaan havahduin miettineeni, koska elämä oikein ympärilläni normalisoituu?

Tajusin, ettei ole olemassa normaalia tai epänormaalia. Sopeutuminen muutoksiin on jatkuvaa. On opeteltava suhtautumaan paremmin ja ajateltava positiivisemmin myös silloin, kun se tuntuu mahdottomalta. Vaikka se on välillä heitetty päin seinää hyvästä tarkoituksesta huolimatta, jokainen tarvitsee sitä ympärilleen. Paras lahja minkä voi itselleen ja läheisilleen antaa, on ruiskuttaa ilmaan iloa ja positiivisuutta silloin, kun mieli on pelkkää mustaa. Koskaan ei voi täysin hypätä toisen saappaisiin, joten ainoa asia mitä voi oikeasti tehdä on kuunnella ja tsempata eteenpäin.Eevi_aamiainen_puolukka-lakritsismoothie_banaanikookosmannahillo Eevi_Houseofbrandon_samsoe&samsoe

Näiden kahden vaikeat ajat ovat näyttäneet myös minulle paljon. Paitsi heistä, myös itsestäni. Kun terveys heikkenee huomattavasti ja oma keho rajoittaa sitä tuttua toimintaa, tapahtuu jotain väistämätöntä. Se muuttaa meitä. Muistan oman loukkaantumiseni, jonka myötä opin arvostamaan liikkumista ja kivutonta olotilaa. Huomasin myös silloin, kuinka tärkeää urheilu omalle hyvinvoinnilleni on. En tiedä kuka olisin ilman sitä. Uskon näiden kahden käyneen aika samanlaisia ajatuksia omassa päässään ja olen tottakai yrittänyt parhaani mukaan tukea heitä molempia. Nämä pahatkin esteet tiellä ovat siinä syystä, sillä myös niistä seuraa aina jotakin hyvää. Usein saamme hyvän elämän oppeja myös näiden kautta. Terveyttä ei pidä koskaan pitää itsestäänselvyytenä, ihan kuten ei omaa työtään.

Oman taistelunsa näkee vasta silloin, kun se on ohi. Sen jälkeen asiat näkee oikeassa valossa, vähän kuten missä tahansa muussakin elämän kriisissä. Siinä velloessa asioita ja tunteita ei aina tunnista, varsinkaan niitä hyviä. Kaikesta kuitenkin selviää eteenpäin ajan kanssa. Mitä on hyvä elämä? Ainakaan se ei liity siihen, kuinka paljon vastoinkäymisiä kohtaa. Hyvä elämä on jotain aivan muuta. Se on täysillä elämistä, nauttimista, aitoa olemista, iloa, hetkiin pysähtymistä, kokemuksia, selviämistä…Hyvää elämää ei voi odottaa, vaan sitä täytyy elää koko ajan – haasteista huolimatta. On myös tärkeää muistaa, ettei asioita voi arvottaa. Mikään kokemus tai asia ei ole verrattavissa toiseen, sillä jokainen kokee asiat eri tavalla.

Tänä viikonloppuna on töllötetty Ellun kanssa romanttisia elokuvia, syöty mehujäitä ja tehty kasvohoitoja. Tein tänään aamiaiseksi puolukka-lakritsismoothien, jonka kylkeen tein perinteisen kaurapuuron. Kaurapuuron päälle tuli tuunattua yksi ehdoton lempparini, banaani-kookosmannahillo! Nyt onkin laitettava nämä kaksi mielettömän helppoa (ja mieltä piristävää!) reseptiä jakoon<3

Puolukka-lakritsismoothie (2 annosta)

1 tl lakritsijauhetta

50 g HydroIso maustamaton*Koodilla Minifitness17 saat 10% alennuksen

kourallinen minttua

3 dl kookosmaitoa

1-2 dl mustikoita

2-3 dl puolukoita

Ripaus suolaa

Sekoita kaikki ainekset blenderissä tai sauvasekoittimella. Nauti heti!

Helppo banaanihillo

1 banaani

1-2 rkl kookosmannaa

Ripaus suolaa

Muussaa banaani ja lisää sekaan kookosmanna, sekä ripaus suolaa! Nauti puuron tai proteiinilettujen kanssa

 

Housut – Pull&Bear / Paita – House of Brandon Samsøe & Samsøe täältä*

” If you believe you can,

or if you believe you can’t,

You are always right.

It’s not our genes but our beliefs that control our lives”

Nauttikaa viikonlopusta ja ystävistä <3 -E

Ei se mitä olet, vaan se millainen olet

Eevi_Teittinen_Urheilijan_loukkaantuminen_arkiEn tiedä mitä sanoisin. Olen vihainen ja sisälläni kiehuu. Samaan aikaan koen surua. Pidän sen sisälläni ja puren hammasta. Mietin, miltä mahtaa tuntua vain katsella vierestä. Istua ja seurata ottelua, jossa piti itse otella. Sillä paikalla, missä nyt joku muu seisoo itsevarmana ja luottavaisena. Olemme Puolassa, Gdańskissa sijaitsevalla loppuun myydyllä Ergo areenalla. Isoilla näytöillä kuuluisi näkyä oma naama ja kuulutuksissa kuulua oma nimi. Ei mitään. Kaikki on pyyhkiytynyt pois ja sinä voit vain katsella vierestä, kun joku muu elää unelmaasi. Tajuat olevasi korvattavissa. Tajuat, että sinulta vietiin siinä hetkessä kaikki mitä halusit. Nyt täytyy olla vahva. Pinnan alla kuohuu, mutta kukaan ei näe sitä. Kykenen kuitenkin aistimaan, että nyt ollaan herkillä. Mieli on maassa, eikä sitä paikkaisi nyt mikään. Edes minä en pystyisi tuota reikää sinussa paikkaamaan. Koen olevani voimaton tämän kaiken edessä.

En ole kokenut samanlaista avuttomuutta, mitä olen kokenut Teemun loukkaantumisen jälkeen. Näen Teemusta, kuinka hän kärsii. Ei niinkään vamman takia, vaan siksi ettei hän pääse tekemään sitä mitä eniten tässä maailmassa rakastaa. Urheilua, liikkumista ja tuota lajin tuomaa adrenaliiniryöppyä, joka antaa energiaa jokaiseen päivään. Ei työpäivää, jonka aikana kokisi olevansa tärkeä, tekevänsä jotakin millä on väliä, kokevansa onnistuvansa jossakin. Elämä on kuitenkin toisinaan raadollista, eikä siihen auta kuin positiivisien asioiden löytäminen juuri silloin, kun niitä ei tunnu löytyvän. Aika auttaa, mutta se menee tautisen hitaasti silloin, kun se saisi mennä pikavauhtia eteenpäin. Arki on muuttunut tahmeammaksi, mutta vain hetkellisesti.Eevi_Teittinen_syksy_asu Eevi_teittinen_blogi_syksy

Urheilija  on lopulta aina yksin. Luulen että ihan jokainen heistä on kokenut äärimmäistä yksinäisyyttä urallaan, sillä eteen tulee tilanteita, kun kukaan ei kykene auttamaan. Taakka on kannettava yksin. On karua ajatella, että jokainen urheilija on korvattavissa. Jokainen. Minä olen täällä kuitenkin muistuttamassa häntä joka päivä siitä, että hän ei ole korvattavissa koskaan ihmisenä. Hän on kaikki jollekin, hän on tärkein minulle.

Se otteleeko vai eikö, ei määritä minulle Teemua. Siinä on kaksi eri persoonaa. On työ ja vapaa-aika, ihan kuten meillä kaikilla. Statuksen ei tulisi määrittää meitä ihmisenä. Usein se mitä olemme saavuttaneet kiinnostaa vain meitä itseämme. Me olemme itse määrittelleet itsemme ja arvomme sen mukaan. Todellisuudessa muut eivät määritä sinua samalla tavoin. Muut välittävät ja määrittävät sinut sen vuoksi, millainen ihminen olet, ei sen mukaan mitä olet. Miten kohtelet muita, millaisia ovat arvosi ja millainen olet luonteeltasi. Tämä on asia, joka tulisi muistaa meidän jokaisen. Meidän tulisi pyrkiä siihen olotilaan, jossa ajattelemme näin myös itse itsestämme. Vain sitä kautta voimme hyväksyä kaiken ja löytää aidon tasapainon elämään. Onnistumiset ja epäonnistumiset ovat hetkellisiä. Tapahtuman jälkeen on jäljellä vain oppimista ja kehittymistä.

Nyt onnistumisia ja hyvää fiilistä on haettava muualta. Jokaisessa päivässä on positiivisia asioita ja ne täytyy vain löytää jonkun uuden reitin kautta <3 -E

Minifitness_itsensa_maarittaminen