Onko rajat mielessä vai kehossa?

Minifitness_kehittyminen_vahvavalmennus

Muutama vuosi sitten en saanut kuin yhden leveällä otteella tehtävän leuan. Painoin silloin myös neljä kiloa vähemmän. Nyt voin tehdä kyseistä liikettä sarjoina ja tulokset ovat usein 4 sarjaa, 10 toistoa. Voimaa on tullut. Painon nousu on toisinaan huono asia, toisinaan taas hyvä. Riippuu oikeastaan siitä, miten, missä ajassa ja miksi painoa kertyy. Massassa on kuitenkin voimaa. Voimatasot ovat kovemmat voimaliikkeissä, mutta esimerkiksi hapottavassa treenissä jään tällä hetkellä huonommalle pallille, kuin vuosi takaperin. Jos kuitenkin palataan kaksi vuotta taaksepäin, olen vahvempi ja kestävämpi myös hapenottokyvyn suhteen. On siis väliä mihin vertaa.

Maanantaina vedimme Aleksin kanssa jalkatreeniä ja sain ihan tosissani taistella treenin loppuun. Kunto loppui ennen kuin voimat hiipuivat. Siinä huomasi, kuinka muutos palautumisajassa on muuttanut sietokykyäni. Jäin siis kiinni liian pitkistä tauoista sarjojen välillä, huono homma! Vai onko kuitenkaan? Voimassa on välttämätöntä pitää tauot pidempinä, jotta lihas jaksaa taas uuden raskaan sarjan. Teen kaikkein mieluiten näiden kahden treenimuodon mixiä. A. Yksi jalkatreeni voima painotuksella, jossa lyhyet sarjat, isoilla painoilla ja pidemmät palautumisajat B. Pitkät sarjat, lyhyet palautumisajat, vähän vähemmän painoa. Suosin myös hapenottokykyä kuormittavia aerobisiatreenejä offikaudellakin, sillä niillä on suora vaikutus myös salitreeneihin. Teen tällä hetkellä kaksi kovempaa, lyhyttä syketreeniä ja yhden peruskuntotreenin viikossa. Salitreenejä teen 4-5/viikossa.

Katsellessani yleisurheilun MM-kisoja sateisesta Lontoosta, tuumailin siinä eri lajien fysiikkaominaisuuksia. Kuulantyöntäjä leidit ovat usein hyvin raamikkaita ja vahvan oloisia. Tottahan se on, että laji muokkaa fysiikkaa juuri kyseisen lajin ominaisuusvaatimuksien mukaan. Bikini Fitneksessä sen sijaan fysiikka voi vaihdella paljonkin niin offikauden, kuin kisojenkin aikana. Ei ole yhtä muottia, jossa kaikki olisivat etenkään offikaudella. Offilla olisi tarkoitus rakentaa fysiikkaa eteenpäin, joka tarkoittaa omalla kohdallani väistämättä kilojen nousemista. Kuinka sen käsittelee? Toisinaan se ahdistaa, mutta yleisesti pidän vahvasta fysiikastani. On paljon kivempaa olla oikeasti vahva ja näyttää siltä, kuin olla tosi kireässä kunnossa ja junnata kehittymisen kanssa. Omat ominaisuudet on hyväksyttävä ja kuntoa työstettävä sen oman fysiikan vaatimissa puitteissa. Paras fiilis tulee ehdottomasti siitä, kun omat tulokset paranevat ja peilistä katsoo hymyilevä nainen!Minifitness_vahva_valmennus Minifitness_fysiikan_kehittyminen

Viime viikolla kiskoin päälleni sukujuhlia varten astetta juhlavampaa reipua. Nakkasin kaapista tilaisuuteen sopivat mekot ja suorastaan tyrmistyin. Toinen mekoista oli muuttunut makkarankuoreksi ja toinen kiristi kahdesta kohdasta aivan liikaa. Peppu ja yläselkä olivat liikaa tälle rievulle. Siskoni onnenpäivä, sillä hänelle kasaantui läjä uusia mekkoja! Minä sen sijaan jouduin hyväksymään vuodessa tapahtuneen kasvupyrähdyksen ja vedin päälleni sen mikä päälle meni. Sellaista on kehittyminen!

Laihtuminen on ihan kivakin asia, sillä kehon kiristyminen paljastaa työn hedelmät. Mitä alta paljastuu ja kuinka fysiikka on lopulta kehittynyt? Siinä on ihan oma voimansa ja viehätyksensä. Kun sen vie loppuun asti kunnolla ja oikein, on paras osio itseasiassa vasta edessä. Se seuraava kuuluisa harppaus, seuraava kehittymisen askel. Siksi laji jaksaa ruokkia, vaikka toisinaan se tuntuu myös ottavan paljon. Mutta ei mikään kilpaurheilu ole koskaan hauskanpitoa, puhumattakaan helppoudesta. Jokainen laji vaatii pitkäjänteistä tekemistä, kärsivällisyyttä ja intohimoa.

Kova tahto ja jatkuva itsensä rajoille vieminen kuluttaa jokaista pidemmän päälle. En tiedä voiko siitä saada tarpeekseen? Onko kilpaurheilu itselleen todistelua omasta paremmuudesta ja riittävyydestä? Sillä sitten kun ei ole tarve todistaa itselleen tai muille, hiipuu tekemisen liekin lepatuskin.

Onkohan tämä urheilijan aikainen eläkkeelle siirtyminen nimenomaan kiinni pääkopasta ja tietynlaisesta itsensä hyväksymisestä? Ja siitä ettei yksinkertaisesti jaksa enää vaatia itseltään lisää. Kaivataan mukavuutta? Onko kaikilla meistä raja, joka tulee täyteen joskus, vaikka keho olisikin parhaassa mahdollisessa kunnossa? Voi hyvin olla, sillä tiedän miten jatkuva vaatiminen itseltään ja paineiden kantaminen kuluttavat ihmiskehoa ja mieltä. Silloin ei edes vahvempi keho toimi, jos mieli on puolet heikompi kuin aikaisemmin. Kuinka heikommalla keholla on saatu kovempia tuloksia? 

PS. VAHVA-valmennukseni on nyt vihdoin saatavilla ja voit lukea siitä lisää täältä. Valmennukseen kuuluu kaikki tarvitsemasi niin ruokavalion, treeniohjelman, kuin treenivideoidekin suhteen. Tällä valmennuksella saavutat timmin ja vahvemman kehon vain 8 viikossa! Kaikki materiaali löytyy yhden mobiilisovelluksen kautta, joten se pysyy helposti aina mukanasi. Ostamalla valmennuspaikkasi 14.8 mennessä, pääset myös mukaan yhteistreeneihin mun kanssa <3

Toivottavasti nähdään treeniryhmässä! -EVahva_valmennus_eevi_teittinen_nettivalmennus

FITNESSVUOSI JA KEHITTYMISENI

Minifitness_ShockAbsorber_FitnessyearPalataan takaisin viime vuoden 2015 alkuun. Päätin tuolloin lähteä kohti ensimmäisiä Bikini Fitneksen SM-kisojani. En vielä tuolloin aavistanut mitä kaikkea tämä taival toisikaan tullessaan. Kaikesta mitä lopulta tämän matkan aikana koin, on päällimmäisenä positiivisia, kasvattavia ja opettavaisia kokemuksia. Tein paljon töitä kehittyäkseni treenisalilla, mutta paletti rullasi koko ajan monen muunkin asian kohdalla. En kokenut koskaan ruoan tai dieetin olevan ongelma, sillä nämä pyörivät aika kivuttomasti omalla painollaan.

En kokenut olevani loppuun palanut, vaikka dieetillä toki vaikeita hetkiä olikin. Kuuntelin kehoni viestejä tarkkaan, sillä olihan tämä ensimmäinen kisadieettini. Oli tärkeää tietää koko ajan missä mennään ja koska on ehkä liikaa? Kehon tilaa mitattiin myös esimerkiksi verikokeilla sekä verenpainetta ja sykettä seuraamalla. Jos olo oli todella huono, en mennyt väkisin tekemään hiittiä. Opin vuoden aikana tunnistamaan mikä on esimerkiksi aitoa väsymystä ja mikä taas ei.

Opin kuinka kokonaisvaltaisen panostuksen urheilijan arki vaatii jos haluaa olla paras mahdollinen. Se on työtä siinä missä mikä tahansa. Yksikään hieronta tai palautumishoito ei ole kivaa hemmottelua, vaan kuuluu arkeen. Se on pakollista, jos haluaa palautua mahdollisimman hyvin ja pysyä terveenä. Keho on todella herkkänä ja sitä tulee kohdella sen mukaan. Toimintakyky on kuitenkin kaikki kaikessa!Minifitness_Gazoz_brasil sul_pants

Vaikeinta kaikessa oli hyväksyä ja tottua omiin ajatuksiin – joka päivä ei voinut odottaa itseltään parasta. Joskus oli päiviä kun ei kokenut menevänsä eteenpäin vaan lähinnä ottavan vain takapakkia. Toisena päivänä hommat saattoivat luistaa kuin unelma, toisena taas kaikki tuntui vaikealta ja mahdottomalta. Siinä oli oppimisen paikka kerran jos parikin.

Kehonkoostumukseni on muuttunut vuodessa suhteellisen kiitettävästi. Rasvaprosentilla ei ole itselleni juurikaan mitään väliä, vaikka toki sanon sen että se kannattaa pitää normaalilukemissa myös offikaudella – jokaisen keho pyrkii luonnolliseen tasapainotilaan ja oman hyvinvonnin kannalta oleelliseen rasvaprosenttiin. Ylensyönti ei lopulta edesauta kehittymistä yhtään enempää kuin yksilöllisesti sopivat ruokamäärät. Ylimääräiset kalorit muuttuuvat rasvaksi kehossa kuin kehossa. Tuleva mahdollinen kisadieetti on myös tottakai helpompi mitä vähemmän pudotettavaa on. Omalla kohdallani kehon rasvamäärän prosenttiero kisakunnon ja offikunnon välillä on noin 11 prosenttiyksikköä.

Rasvaprosentin sijaan tulokset jotka minua kiinnostavat ovat mm. lihasmassan kehitys. Mittauksia on ollut yhteensä kolme tämän menneen fitnessvuoden aikana. Kehonkoostumusta on mitattu mm inBodyllä ja DXA:lla. Mittausolosuhteet on pidetty aina mahdollisimman samana. Tulokset osoittavat varsin selvästi, kuinka lihasmassan kehitys on pysynyt nousujohteisena koko vuoden. Katabolisesta dieetistä huolimatta olen onnistunut pitämään kehityksen päällä myös dieetillä ja lihasmassaa onkin kokonasuudessaan tullut 4 kiloa lisää vuoden aikana! Jyrkkä nousujohteisuus on havaittavissa dieetin jälkeenkin. Myös voimatasot ovat tottakai nousseet ja panostus jalkatreeneihin alkaa vihdoin näkymään!Minifitness_bikini Fitness

Erityisen kiitollinen ja onnellinen olen siitä että olen saanut kuntoutettua selkäni niin hyvään kuntoon, että se ei juurikaan enää vaivaa. Se korreloituu taas suoraan koviin jalkapäiviin, sillä esimerkiksi jalkaprässissä painot ovat kolminkertaistuneet vuoden aikana. On aivan mieletön fiilis pystyä tekemään treenit täysillä ilman että selkä sanoisi asiaan yhtään mitään negatiivista. Kehityksen yksi tärkeimmistä avaimista on siis toimiva ja terve keho! Olen vasta nyt päässyt kiinni oikeasti koviin jalkapäiviin ja nautin niistä suunnattomasti.

Painoni on korkeampi kuin koskaan. Rasvaprosenttini on viisi prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten, vaikka syön enemmän kuin ikinä.

Asia, joka palkitsee lajin urheilijaa erityisen paljon on kehitys. Tästä vuodesta olen ehdottomasti ylpeä. Draivi on kova ja nautin treenaamisesta yhtä paljon kuin aina ennenkin!

Olen vuoden verran päässyt mittaamaan myös paljon muutakin tärkeää dataa itsestäni. Fitnesstutukimuksen lopulliset tulokset kertokoon meille myöhemmin lisää lajin vaikutuksista ja kisadieetin tuomista muutoksista. 

Terkkuja Losista <3 -E 

Housut – Brasil Sul, Gazoz / Urheiluliivit – Shock Absorber / Kengät – Under Armour / Lasit – Carrera