Arjen pienet, mutta suuret valinnat

Eevi_Teittinen_syksy_arjen_teotTurku antaa enemmän aikaa ja tilaa ajatella. Kun pöytä on putsattu, on sitä helppoa alkaa pohtimaan elämäänsä. Millaisia muutoksia siihen ehkä kaipaa, tai mistä olisi hyvä päästä eroon? Onko jotakin, mistä olisi hyvä luopua pidemmän päälle? Joskus tämä pohdiskeluni pyörähtää jopa ympäri, mutta tämä aivoralli on silti mielestäni kasvattavaa ja avartavaa. Parhaimmat muutokset syntyvät vahingossa, ajatuksen kautta. Saamme jostakin ulkopuolelta joko suoran kehotuksen, johon meidän on jollakin tavalla helppo tarttua heti, tai sitten jokin asia jää muhimaan mielemme syövereihin ja muotoutuu siellä vähitellen. Valintojamme ohjaavat kysymykset; miksi ja mitä varten. Aina muutokseen ei riitä se että tietää, vaan siihen vaaditaan myös otolliset olosuhteet ja avoin suhtautuminen. Näin syntyy tekoja, joilla on väliä.

Vaikka jokaisen elämän tärkein henkilö on sinä itse, niin silti muutokset joita haluamme elämäämme tehdä vaikuttavat aina laajemmin ympäröivään maailmaan. Muihin ihmisiin, eläimiin, luontoon, ihan kaikkeen. Valinnoillamme vaikutamme omaan elinikään, mutta myös koko ympäröivän maailman olemiseen ja hengittämiseen.

Itse olen viimeaikoina pohtinut omia arjen valintojani ihan kierrättämisestä lähtien siihen, millaisia tuotteita ostan kaupasta. Olen toki tehnyt tätä huomaamattani ja tiedostaen jo vuosia, mutta nyt pysähdyin oikein pohtimaan tätä. Ovatko ne ekologisia, ovatko ne suomalaista tuotantoa, onko ruoka tullut läheltä, onko minulla mahdollisuus valita tuotteita, jotka olisivat ympäristöystävällisempiä ja samalla myös parempia minun hyvinvoinnilleni? Näitä ajatuksia pohdin usein ja mitä pidempään sitä teen, sitä enemmän huomaan nirsoilevani kuluttajana. Mikä vain ei kelpaa. Silti törmään siihen ajatukseen jatkuvasti, kuinka mikään mitä teen ei tunnu riittävän. Aloin epäilemään omaa toimintaani ja sitä, riittääkö minun arjen pienet, mutta silti niin suuret valintani?

Olen pienien muutoksien kannattaja, sillä pysyvät muutokset tapahtuvat pienin, mutta varmoin askelin. Siksi en esimerkiksi halusta huolimatta vaihtanut koko synteettisesti valmistettua kosmetiikkaani kerralla luonnonkosmetiikkaan, vaan nyt vuoden verran olen vähitellen pyrkinyt tekemään parempia valintoja kuluttajana. Kun olen löytänyt hyvän uuden tuotteen, joka täyttää aikaisemman tuotteen asettamat kriteerit, vaihdan tuotteen siihen. Olen valmis maksamaan siitä enemmän, kuten olen valmis maksamaan enemmän paremmasta ravinnosta. Sillä kosmetiikka jos mikä vaikuttaa hyvinvointiimme. Kaikki mitä itseemme hieromme, puunaamme ja suihkutamme, imeytyy kehoomme jollakin tavalla. Parhaimmillaan voimme ravita ja hoitaa kehoamme, pahimmillaan myrkyttää sitä ulkoisilla valinnoilla. Samalla tavalla teen valintoja paremman ravinnon suhteen, jotta pysyisin mahdollisimman terveenä. Jos minulle on tärkeää syödä aitoa ravintoa ja ravintoaineita, miksi en tarjoaisi sitä myös keholleni ulkoisesti aitona, puhtaana ja laadukkaana? En kykene tekemään mitään totaalista putsausta yhdellä kertaa, mutta teen valinnat siten kun ne istuvat itselleni ja omaan elämääni. Liiallisella pakko toimia-ajattelulla aiheutetaan usein vain ja ainoastaan ahdistusta ja itselleen sopimattomia valintoja.

Haluaisin kannustaa myös teitä tekemään näitä omia arjen, pieniä mutta suuria parempia valintoja. Ei tarvitse muuttaa kaikkea, vaan muuta niitä, mitkä sopivat parhaiten sinulle. Vaikuta siis niihin asioihin, joihin juuri sinusta tuntuu hyvältä ja mahdolliselta. Valinnoillamme me ohjaamme sitä, mitä meille tarjotaan. Valinnoillamme vaikutamme siihen, mihin suuntaan asiat menevät. Paremmat valinnat vaikuttavat paitsi meihin itseemme, myös ympäröivään maailmaan. Siksi ne kannattavat ja siksi meidän jokaisen tulisi vaalia niitä pienin askelin.

Meillä jokaisella on mahdollisuus parantaa hyvinvointiamme; millaista ravintoa annat kehollesi ulkoisesti ja sisäisesti? Huonot ja piittaamattomat valinnat saattavat aiheuttaa meille oman käden kautta aiheutettuja allergioita, yli-herkkyyksiä, sairauksia ja jopa lyhentää elinvuosiamme. On myös näiden seikkojen lisäksi hyvä nähdä omien valintojen yhteys luontoon.Terveys-leiman takaa pitäisi pohtia ja tutkia sitä, millainen tuotantoprosessi on tuotteen takana? Kumoaako se jopa sen terveellisyyden? Kuluttajilla ei ole helppoa, sillä meitä kieltämättä johdetaan helposti harhaan erilaisien terveys-merkintöjen avulla. Myös eri järjestöjen leimat, eivät ole aina tae yhtään millekään. Olemme kuitenkin menossa koko ajan siihen suuntaan, että meitä kuluttajia kiinnostaa asiat yhä enemmän, eikä meitä näin ollen ole yhtä helppoa ohjailla ostotottumuksien suhteen. Tämä pätee siis ihan kaikessa ruoan, vaatteiden, kosmetiikan yms suhteen. Meitä kiinnostaa ja hyvä niin! 

En siis heristä sormea ja käske lopettamaan suihkussa käyntiä, tai siirtymään täysin esimerkiksi luonnonkosmetiikkaan. Kehotan ainoastaan miettimään mitä kannattaisi oikeasti muuttaa tai vaihtaa omassa elämässä? Tässä omia pieniä arjen valintojani;

  • Käytän kauppareissuilla kangaspusseja muovipussien sijaan
  • Lajittelen roskat
  • Käytän mieluiten luonnonkosmetiikkaa, mikäli se on mahdollista
  • Ostan ruokaa torilta, kauppahallista tai lähtituottajilta (suomalaista/luomua/lähituotantoa)
  • Käytän aina mahdollisuuksien mukaan pyörää ja jalkojani enemmän kuin autoa
  • Käytän kotona EKO-pesuaineita
  • Kierrätän mahdollisimman paljon vaatteita ja tavaroita
  • Valitsen ruokapaikat ja kahvilat arvojen mukaan

Länsimaalainen elämäntyyli on täynnä synteettisiä kemikaaleja, joita on oikeastaan kaikkialla. Syömässämme ruoassa, ilmassa, tekstiileissä, kosmetiikassa, ihan kaikkialla! Meillä on mahdollisuus karsia näistä kaikista. Sitä kautta meillä on mahdollisuus voida paremmin ja vaikuttaa valinnoilla myös meitä ympäröivään maailmaan. Pakoon emme kuitenkaan ole pääsemässä, mutta valintoja on silti mahdollisuus tehdä joka päivä. Tämä ei ole helppoa, enkä ole mikään mallioppilas itsekään, mutta ainakin yritän. Olemme eläneet suuruudenhulluuden aikaa jo pitkään ja sillä on seuraukset. Haluan kuitenkin uskoa että meidän valinnoilla on vielä väliä.Eevi_teittinen_syksy_paremmat_valinnat

 

Raikasta viikkoa kaikille <3 -E

Muuttamisen ihanuudesta

Minifitness_natural_look_travellingVaikka muuttaminen onkin stressaavaa, on se siitä huolimatta hirveän palkitsevaa. Ainakin itse heitän hulluna tavaraa pois ja tuntuu että samalla kun tavaraa häviää puhdistuu myös pääkoppa. Käyn ajatuksia läpi ja valmistaudun kääntämään täysin uuden sivun elämässäni. Olen kiitollinen asioista joita minulla on ja avoin sille mitä on tulossa. Muutto = muutos.

Sanotaan, että käsillä tekeminen rentouttaa? Onko muuttaminen siis sitä? Sanoisin kyllä, mikäli muuttamiseen ei yhdistyisi kiire tai pakkotyö. Kolme päivää aikaa tyhjentää koko huusholli. Siis kolme. Yök. Tässä kohtaa oli kuitenkin aika muistuttaa itselleni, kuinka hyvä olen juuri tällaisissa tilanteissa. Painetta kiitos, niin kyllä alkaa kone toimimaan!

YouTubea hyödynnettiin heti alkumetreillä, sillä olin tilannut pinon pahvilaatikoita muuttofirmalta. Ne täytyy tietenkin kasata, eivätkä ne olleetkaan sellaisia, joita olen aikaisemmin kasannut tuhat kertaa (olen siis muuttanut elämäni aikana 13 kertaa). En voinut uskoa kuinka niistä saisi ikinä kestäviä. Näin jo kauhuskenaariot kuinka pohja repeää ja pöllölautaset lentelevät lukuisiin pikku palasiin pitkin kivilattioita. Mutta kyllä, niihinkin löytyi varsin toimiva kokoamis-ohje videoiden ihmeellisestä maailmasta. Hieman pedanttina teippasin pohjat kuitenkin ihan varmuuden vuoksi. Tuplana.

Olen hyvä organisoimaan ja toimintakykyni on varsin nopea.  Asioita tapahtuu hurjalla vauhdilla aina silloin kun päätän niihin tarttua. Ikävä tosiasia on kuitenkin se, että haluaisin tehdä aina aloittamani asian loppuun heti. Siksi se ei ole sitä pikku kivaa käsillä puuhastelua, vaan jossakin kohtaa kääntyy pakkotyöksi, jonka aikana ei itselleen suoda edes pissataukoja.

Jalkapohjani ovat kosketusarat kaikesta seisoskelusta ja kädet tuntuvat siltä että ne voisivat tipahtaa irti koska tahansa. Onneksi keksin iltaisessa sumussani laittaa treenilenkkarit jalkaan. Enkä muuten ota niitä pois ennen kuin tämä muutto on hoidettu. Käsilleni en ole vielä keksinyt yhtään mitään. Ehkä kompressiot niihin sitten?Minifitness_summer_outfit_beach

Pakkailimme eilen illalla siskoni kanssa tavaroitani. Olin hätyyttänyt hänet edeltävän iltana apuun ja kruunannut tällä hänen viikonloppunsa. Hehee. Olemme samanlaisia siinä, että muutoksien edessä alamme järjestelmään asioita mahdollisimman toimiviksi. Kun sain ilmoituksen pikaisesta muuttoaikataulusta Maltalle, soitin heti siskolleni. Siinä kohtaa tärkeintä oli kuulla sanat ”kaikki järjestyy kyllä jotenkin, älä murehdi”. Ne sanat vain piti saada siinä vaiheessa kuulla, ennen kuin paniikki olisi yltynyt yhtään suuremmaksi. Onni on sisko.

Vaikka rakastamme pureutua yhteen asiaan kerralla, kykenemme myös hallitsemaan useita palloja ilmassa samanaikaisesti. Mutta niiden pallojen tulee olla ilmassa, ei käsissä. Pakkaamisen lomassa taustalla pauhasi Vain Elämää ja välillä pari lastakin pyöri raajoissa. Maitoa toiselle, suukko toiselle. Jossakin kohtaa iltaa emme siskoni kanssa enää puhuneet lainkaan. Ihan vain siksi, että olimme molemmat pidätelleet pissihätää viimeiseen asti. Ei voi jättää kesken. Siis kunnon vauhtisiskot tättädää! Ihan niin vauhdikkaat, että saldoksi saatiin lukuisien laatikkopinojen lisäksi yksi hävinnyt suklaapurkki ja rikkoutuneita astioita. Kun toinen laittoi sivuun jotakin mitä ei vielä pakattaisi, oli toinen pakannut sen heti kun selän oli kääntänyt. Luulemme myös pystyvämme mihin vain, mutta välillä joudumme kuitenkin kohtamaan tosiasiat. Tarvitsemme miehiä esimerkiksi sähkötöihin. Joten olen delegoinut muutamia juttuja isälleni. Auttavia käsiä tarvitaan, vaikka itse pärjäisikin. Parhaillaan tällaiset projektit pienestä ahdistuksesta huolimatta voivat yhdistää ja lähentää. Olen huomannut ihmisten tarjoavan apuaan täysin pyyteettömästi. Se jos jokin on lämmittänyt sydäntäni. Kiitos siis jo tässä vaiheessa ihan jokaiselle enkelille<3

Olisittepa nähneet Lolan ilmeen kun hänen kaikki pehmoinen ihanuus pakattiin pois. Matot ja sohvatyynyt ovat ilmeisesti hänen omaisuuttaan, sillä jos katse voisi tappaa, olisi se seivästänyt meidät molemmat. Leppyyttelyn hoiti kuitenkin siskoni tytöt lukuisilla herkkupaloilla. Lapsilla oli ihan mukavaa leffanurkkauksessa Maltan tuliaisia mussutellessa. Meillä vieressä tuskanhiki ja hirveä lihaspumppi – ainakin ohimoilla.Eevi_teittinen_perhesuhteet_muutto

Olen tällä hetkellä yllättynyt siitä, kuinka hyvin tämä projekti on sujunut. Eihän tässä ole kuin varasto ja hieman koriste-esineitä jäljellä. Voi siis ainakin ihan rauhassa mennä pissille kun siltä tuntuu ja juoda vettä juuri niin paljon kuin huvittaa. Ruoka-tauot pysyvät jotenkin kummallisesti rytmissä kiireestä huolimatta.

Se miten asioihin itse suhtautuu auttaa huomattavasti omaa oloa ja myös usein nopeuttaa asioiden tapahtumista. Muuttamisen tuskankin voi kääntää (ainakin osittain jos ei kokonaan) hyväksi fiilikseksi. Jotain ihanaa uutta on nimittäin luvassa!

Vinkkini tähän päivään; aina kun tulee tilanne, joka stressaa ja ahdistaa, kannattaa muistuttaa itseään siitä, kuinka hyvä on hoitamaan asioita. Älä sorru siihen kuitenkaan silloin, jos et ole. Silloin kannattaa delegoida. Paljon. Oikeastaan aina on hyvä delegoida, koska yhdessä tekeminen on kivaa. Fiksu ohje eikö;)

Ps. Saan tänään vielä vahvistusta Turusta, sillä Ellu tulee pian auttamaan minua pakkailuissa. Ihan parasta <3 Ei hullumpi viikonloppu sitten kuitenkaan -E