Täydelliset naiset

Eevi_blogi_taydelliset_naiset_kehonkuva

Makoilimme Jannin kanssa aurinkotuoleissa ja päädyin keskustelun lomassa esittämään hänelle seuraavanlaisen kysymyksen; Oletko koskaan ollut aidosti täysin tyytyväinen omaan kehoosi? Mitä sinä vastaisit?

Jatkoin tätä toteamalla; ”ei ole oikeastaan loppupeleissä mitään väliä paistaako vatsalihakset läpi, vai onko vähän makkaraa, koska ei sitä tällä mittarilla ole koskaan täysin tyytyväinen”. Me löydämme AINA jotain marisemisen arvoista. Tämän jälkeen molempien vastaus oli se minkä oikeastaan tiesin koko ajan. Emme me ole koskaan, ikinä, missään tapauksessa omasta mielestämme täysin tyytyväisiä itseemme. Ei meistä kukaan.

Se mitä itse tässä vaalisinkin on se aika KUN olemme. Sillä meillä jokaisella on hetkiä, kun hyväksymme itsemme paremmin. Joskus jopa ihan kokonaan, vaikka tuo hetki saattaakin olla ohikiitävän lyhyt. Siihen meidän tulisi tarttua. Siihen kaikkeen hyvään. Parhaiten näihin hetkiin pääsee palaamaan tottakai avaamalla oman puhelimensa gallerian. ”Vitsi mä näytin tossa hyvältä”. On ihan hienoa, että on niitä ystäviä, jotka kertovat sinun näyttävän edelleen yhtä hyvältä. Hän voi kuitenkin olla ihan oikeassa. Saattaa nimittäin olla, ettei mitään ole edes tapahtunut tuon kuvan ja nykyhetken välillä. 

Mikä siinä sitten oikein ratkaisee ja miksi meistä tuntuu tältä? Väittäisin kuvissa piilevän pari juttua. Osa luodusta mielikuvasta näkyy puhtaasti naamasta, sillä onnellisuus välittyy usein myös kuvista. Luomme myös monta muistoa kuvan perusteella, jotka ohjailevat meitä jopa tiedostamatta tätä. Paljastettakoon myös täysin päivänselvä asia, jota ei suvaitse unohtaa; kuvakulma ja valaistus ratkaisevat paljon. Tästä syystä (ja monesta muustakin syystä), ottakaa itsestänne kuvia kun tunnette olevanne hehkeitä ja sopivia. Nämä hyvät hetket ovat juhlimisen arvoisia! En nimittäin ole vielä ikinä tavannut naista, jolla ei olisi ikinä vaatekriisiä tai kuvakriisiä.

Näihin kuviin mahtuu kymmenen onnistunutta ja kolmekymmentä epäonnistunutta kuvaa. Siksi muistutan välillä itseäni ja nyt myös teitä siitä, kuinka kuvat eivät kerro koko totuutta. Some inspiroi ja motivoi, mutta se voi tehdä myös paljon muutakin meidän pääkopalle. Sehän meidän tosin pitäisi kyllä tietää, sillä samaa kertoo myös jokaisen meidän puhelimista löytyvät gelleriat;) Jotenkin silti hassusti me tunnumme välillä unohtavan tämän faktan oikean elämän ja some-maailman välillä. Haluamme jakaa hyviä hetkiä, luonnollisesti.Minifitness_blogi_hyvinvointi_positiivinen_kehonkuva

Olinko tyytyväinen silloin, kun olin kisakunnossa? En todellakaan. Jos kroppani olisi katkaistu tissien alapuolelta, olisin muistuttanut poikaa. Ihan hirveän naisellinen olo. Täytyy myös muistaa, että tuolloin myös tavoitteen motiivit ovat täysin erilaiset. En ollut tyytyväinen silloinkaan, kun olin mittauksien mukaan ”täydellinen”. Enkä silloin, kun en ottanut stressiä treeneistä tai syömisistä. Olen kokeillut molempia ääripäitä ja myös kaikkea siltä väliltä. Oma historiani on ollut enemmän tai vähemmän ailahtelevaa, kuten kenen tahansa muunkin naisen. Se kuuluu asiaan ja sen hyväksyminen, sekä ymmärtäminen ovat ehkä ne tärkeimmät jutut. Kun on tehnyt ja kokenut paljon, tietää paremmin. Onneksi en ole koskaan sortunut tyhmyyksiin, kuten pussidieetteihin tai trendeihin. Ne voivat sekoittaa palettia hieman vähän lisää, sillä niillä saattaa olla pitkät terveydelliset seuraamukset.

Niin se vain on, sillä jokaisessa mahdollisessa koossa käyneenä tiedän, ettei sitä koskaan löydä täydellistä tyytyväisyyden tilaa. Ehkä juuri siksi en edes pyri enää sitä täydellisyyttä kohti. En tarkoita tällä missään tapauksessa sitä voivottelua jonka seurauksena pillitetään pellillinen pannaria sylissä Eat Pray Love elokuva seurana. Kädet ylös, se oli siinä. Ei käy.

Ikä tuo hyväksyntää elämän virheitä ja epätäydellisyyttä kohtaan. Tämä muutos näkyy useimmilla naisilla myös kehonkuvan hyväksymisessä, tai vastaavasti sen huolehtimisessa. Koska sitähän se on. Kun kehonkuvastaan pitää hyvää huolta, pysyy se myös helpommin tasapainossa. Se tarkoittaa tarvittaessa lempeyttä, toisinaan taas hikistä treeniä. Se tarkoittaa vihersmoothieita, mutta myös välillä täyttä vastapainoa kakkubuffetista. Se tarkoittaa ulkonäöstään huolenpitoa ja sisimpänsä hemmottelua.

Positiivinen kehonkuva ja itsensä hyväksyminen eivät löydy dieettien tai rääkkitreenien kautta. Se löytyy siitä, että osaa pitää itsestään hyvää huolta niin henkisesti, kuin fyysisestikin. Se on palasien yhdistämistä ja vaihtamista. Kaikkein onnellisin omasta kehostani olen ollut silloin, kun olen ollut umpirakastunut! Eikä tuohon ole vaikuttanut välttämättä se toinen osapuoli, vaan se on ollut kaikki sisäsyntyistä. Mutta siinä piilee mielestäni hyvä esimerkki siitä, kuinka hyvinvoiva mieli vaikuttaa myös siihen miltä meistä tuntuu elää omassa kehossamme. Oma kehonkuvani oli tulloin hyvin posiitiivinen riippumatta siitä paljonko painoin. Painolla ei ole mitään merkitystä silloin, kun meidän ei tarvitse olla kiinnostuneita asiasta ihan oikeasti. Terveydelliset syyt ovat aina eri asia, tai jos keho ei tunnu enää omalta. Eevi_blogi_kehonkuvan_kehittaminen

Sen mitä halusin teille rakkaat naiset sanoa on se, että lopettakaa pyrkimys olla aina jotakin enemmän. Fakta on se, että onnellisuutemme oman kehomme kanssa ei kasva koskaan, mikäli muutos on vain ulkoista. Siihen on pakko rinnastaa muutakin. Tunteita, onnistumisia ja onnellisuutta. Täydellistä sinua ei ole olemassakaan, joten siksi kehonkuvan kehittämistä kannattaa jokaisen pohtia rohkeasti oman itsensä kanssa. Jos painoa on kertynyt paljonkin, on tottakai terveellistä monessakin mielessä pohtia mitä voisi tehdä eri tavalla. Tämä viestini koskee nyt pikemminkin heitä, jotka tunnistavat itsessään sen suorituskeskeisen nuoren tytön, joka haluaa aina onnistua ja tehdä enemmän.

Se minkä kanssa emme ole koskaan valmiita, ei voi yrittää rakentaa pysyväksi. Se muuttuu koko elämän, joten sitä on helpompi oppia hyväksymään itselleen sopivin keinoin. Positiivista kehonkuvaa ruokkii moni asia, kuten liikkuminen, terveellinen ruokavalio, tasapainoinen parisuhde, meditointi, jooga, terapia jne. Voit itse päättää kumpaa koiraa itsessäsi ruokit, mustaa vai valkoista koiraa. Se kumpaa ruokit, sitä myös olet. 

Täydellistä naista, tai täydellistä kehoa ei ole olemassa. Toisen mielestä ehkä, mutta yhtä totuutta et tule koskaan löytämään. Sen vuoksi tärkeintä onkin se miltä sinusta tuntuu itsesi kanssa juuri tällä hetkellä. Kaikissa meissä on keuneutta ja kaikkein parasta kauneutta on olla sinut itsensä ja kehonsa kanssa<3 Muutoksia saa tehdä ja parempia valintoja pitää tehdä, ne ovat positiivisen kehonkuvan eväitä, mutta eivät kiveen hakattuja edellytyksiä.

Love you, E

Nainen ja paino

Eevi_teittinen_nainen_ja_paino_kehonkuvaKatson vanhaa kuvaani. Kuvaa, joka on otettu silloin, kun ajattelin olevani liian löysässä kunnossa – eli vähän lihava. Lihava määritelmänä on vaikea, sillä meistä jokainen määrittää sen omalla kohdallaan hyvin eri tavoin. Toisilla se liittyy painorajaan, jonka yli ei voi yksinkertaisesti mennä. Toisilla taas siihen, että farkuista tursuua sivukahvoja vähän joka puolelle. On hirveää, kuinka kehonkuva muuttuu ja vääristyy. Se tuskin koskaan pysähtyy tilaan, jossa kokisimme täydellistä tyytyväisyyttä ulkomuotoamme kohtaan jokaisessa hetkessä. Onneksi se edes tasapainottuu iän myötä. Usein sen taustajoukoissa piilee terveellisemmät elintavat, liikkuminen, työ josta nauttii ja hyvät sosiaaliset suhteet. Kaikki liikunta tuottaa myönteisempää ajattelua ja saa näin myös oman kehonkuvan muuttumaan positiivisemmaksi. Myös salliminen, hyväksyminen ja arvomaailma ovat asioita, jotka kehittyvät iän myötä. 

Olen se nainen, joka laihtuu aina eron tullen. Silloin ei tee mieli ruokaa, varsinkaan mitään sokeripitoista. Alitajuista ”paremman ulkomuodon” havittelua tai ei, se tapahtuu aina. Tämän voi nimittäin havaita vanhoista valokuvista. Eron jälkeen tulee tasaisempi vaihe, tai vaihtoehtoisesti uusi suhde. Uusi suhde on aina lihottava! Miksi? Koska silloin nautitaan uudesta rakkaudesta ja syödään yhdessä. Vietetään siis todennäköisesti liikaa aikaa kotona ja mukavoidutaan. Tässä vaiheessa aletaan käyttämään farkkujen sijaan löysiä housuja. Murhaava mukavuusalue SOS! Sitten jossakin vaiheessa katsotaan valokuvia ja ahdistutaan ei halutusta muutoksesta. Esiin astuu kuntokuuri. Se kestää kovaa kyytiä ehkä viikon, kunnes siirrytään hieman kevyempään vaihteeseen. Homma kuitenkin parhaimmassa tapauksessa etenee, hitaasti mutta varmasti. Eevi_teittinen_kotiEevi_teittinen_blogi_oletko_lihava

Eevi_teittinen_sisustus_koti_blogi Missä vaiheessa löytyy sitten se vaihe, kun ei tarvitse miettiä painoa? Se löytyy silloin, kun asiat ovat tasapainossa. Sillä ei ole mitään tekemistä edes painon kanssa, tai niiden farkkujen. Jos päässä hyppii pelkästään iloisia emoji-naamoja, näkee itsensä positiivisemmassa valossa – jopa sovituskopissa. Mitä tästä seuraa? Jopa hieman salakavala laihtuminen! Siis kyllä, silloin kun emme yritä hallita mitään, vaan hillumme sateenkaarien ja mehiläisten keskellä. Nauti siitä. Se ei kestä ikuisuutta.

Myös hyvä, salliva, läsnäoleva ja aito parisuhde on yksi tärkeimmistä, kehonkuvaa positiivisesti kehittävistä asioista. Pahimmillaan se voi myös tuhota yhden ihmisen verran. On siis hyvä toisinaan pohtia syitä sille, miksi oman painonsa kanssa kamppailee? Onko parisuhteessa tai elintavoissa vikaa, vai pitäisikö suosiolla uskoa olevansa S koon sijaan M-kokoinen nainen. Oravanpyörä pyörii, halusit tai et. Kaikki ei mene kuitenkaan parisuhteen piikkiin. Yksin oleminen rakentaa meitä enemmän kuin uskomme. Yksin voi kuitenkin olla myös parisuhteessa. Omaa tilaa ei tulisi koskaan kadottaa, koska sillä on valtava voima henkisen tasapainon suhteen. Kaikki ei olekaan kiinni siitä, mitä milloinkin suuhumme laitamme ja paljonko liikumme. Nainen, me olemme paljon monimutkaisempia. Voisin veikata että vain mies toimisi näillä ohjeilla…

Olin sitten missä kunnossa tahansa silloin kun yritän, en ole koskaan täysin tyytyväinen. Silloin taas kun en yritä, vaan annan vain mennä, tapahtuu eniten. Naisen mieli on HULLU. Nyt se on todistettu. Syömme siis tunteisiimme ja saatamme myös liikkua tunteidemme vallassa. Ajattelemme myös pähkähulluja asioita. Kun puhutaan naisesta ja painosta, ei siinä ole useinkaan mitään järkeä. Meistä jokainen käy samoja pääkopan sisäisiä kamppailuja aina välillä.

Olemme toisinaan hyvinkin itsekriittisiä. Toimimme vielä täysin itseohjautuvasti! Jos olet juuri ennen kuvan ottamista syönyt pelkkää höttöä, saatat muistaa kuinka pidit itseäsi tuolloin hieman lihavana. Nyt kun asiaa ajattelet, eikö asia olekin aivan päinvastainen? Herranjestas näytät hyvältä! Niinpä. Nainen ja paino = ei merkitystä. Nainen ja mieli = Hullu / Tasapainossa / Mielettömän ihanaa ainakin pari päivää!Eevi_teittinen_blogi_sisustus_koti

 

On niin ihanaa olla nainen <3 Koittakaahan relata näin joulun aikaan -E