HKI-PORVOO-HKI PYÖRÄRETKI

Minifitness_aamiainen_pyoraretki
Aamiaispöydästä suoraan pyörän selkään ja menoksi!

Kesäretki Porvooseen on oikeastaan joka kesäinen perinne. Siellä on ihana tallustella ja syödä hyvin. Myös Porvoon jäätelötehtaan uutuudet on aina pakko käydä maistelemassa. Tänä vuonna olin kuitenkin päättänyt, että kulkuvälineenä toimisi polkupyörä. Sain myös siinä samassa hyvän syyn yöpyä hotelli Onnissa, sillä kotiin palattaisiin vasta seuraavana päivänä. Olin kiinnittänyt huomiota tähän kyseiseen pieneen hotelliin jo muutamia vuosia sitten ollessani illallistamassa hotellin yhteydessä sijaitsevassa ravintola Sicapellessä. Onni oli kutsuvan näköinen, todella sympaattinen pieni puutalossa oleva hotelli  – eli siis juuri minun näköiseni! Rakastan näitä pakopaikkoja. 

Sicapellen illallinen oli aivan loistava, joten halusin luonnollisesti testata myös sen brunssin antimet. Laskeskelin, että ehtisimme hyvin sunnuntain viimeiseen kattaukseen klo 14.30. Jo tässä vaiheessa voin paljastaa, että oli taas Teittisen aikataulutus kohdillaan.

Söimme hyvän aamupalan ja lähdimme matkaan – olimme tosin jo tässä vaiheessa melkein tunnin myöhässä alkuperäisestä suunnitelmasta. Onneksi olen ennakoinnin mestari ja varasin ylimääräistä aikaa juurikin näitä mahdollisia tilanteita varten – tämä kortti oli siis nyt käytetty. Google mapsin avustamana suunnistimme mitä ihmeellisempiä reittejä pitkin Helsinkiä. Tämä oli koko reitin rasittavin osuus, sillä pyörä käännettiin ympäri toistakymmentä kertaa. Kartan mukaan menimme välillä poikittain tiellä. Pientä lisähaastetta toi myös se, että kartta päätti priorisoida ihmeelliset kivikkoiset polut ykkösvalinnaksi! Siinä vaiheessa kun rämmimme pitkin santahiekkaa ja vieressä komeili golfkenttä, hieman kyseenalaistin reitin mahdollisuuksia. Pyöränä kun toimi uudenkarheat sinkulat – ohuet renkaat ilman vaihteita eivät olleet se kaikkein toimivin ratkaisu vaihtelevassa maastossa. Asfaltilla ne tosin toimivat aivan loistavina menopeleinä! Mutta luovuttaminen ei tullut kuuloonkaan. Ilon kiljahdukset kaikuivat pitkin Sipoota kun löysimme ensimmäisen PORVOO-kyltin. 

Isoksi onneksemme menomatkan sää oli todella kesäinen ja menomatka taittui pienistä alkutaipaleen hidasteista (45 minuuttia!) huolimatta reilussa kolmessa tunnissa. Vauhtia oli hidastamassa mukavan voimakas vastatuuli, joka piti huolta siitä, ettei treeniltä vältyttäisiin. Keskisyke paukutteli kuitenkin peruskestävyyden alueella, eli rasvan poltollisesti parhaalla sykealueella (118). 

Löysimme matkan varrelta ihanan kahvilan, jossa pidettiinkin reissun ainoa pissitauko ja nautittiin pikaiset eväät BCAA-juomien kera. Navetta bakery and Cafe-tarjosi ihanan maalaishenkisen miljöön ja ilmeisesti loistavaa pullaakin, sillä sen tuoksun saattoi haistaa jo pitkälle! Suosittelen piipahtamaan siellä ja varaamaan ehkä hieman shoppailurahaakin, sillä pihalla oli ihania sisustusjuttuja vaikka kuinka paljon. Luulen että meillä tulee tänä kesänä sinne vielä pieni autoretki.

Porvooseen saavuttiin mielestäni hyvin kivuttomasti ja Sicapelleen saavuttiin itseasiassa tismalleen 14.30. Brunssi oli kyllä täydellinen moisen retken jälkeen ja se täytti kaikki odotukseni! Erityisen hyvää menussa oli mielestäni itsetehty saaristolaisleipä ja lohitahna. Terassilla oli ihana paistatella päivää täysin kiireettä.

Hotelli Onni oli juuri niin ihana kuin olin ajatellutkin – huone oli kodikas ja todella rauhallinen. Yö nukuttiin todella hyvin ja aamiainen tarjoiltiinkin suoraan alakerrassa Sicapellen tiloissa. Aamiainen oli kyllä yksi parhaista, mitä olen Suomessa saanut maistella. Todella loppuun harkittu kokonaisuus, jossa näkyi oma kädenjälki. Itsetehty mysli ja kirsikkahillo olivat jostain aivan toisesta maailmasta. Voin kyllä suositella todella lämpimästi! Aamiaiselta (kuten myös brunssilta) saa pyydettyä myös gluteenittomia ja maidottomia vaihtoehtoja.

Kotimatkalla ensimmäinen stoppi olikin jo Porvoon Lidlissä, jossa kävin metsästämässä meille pyöräilyshortsit. Voi sitä riemun määrää! Meikäläisellä oli navasta reiden yläosaan paikat niin hellänä, että ei tehnyt edes mieli istua. Nämä vaippapökät siis todellakin pelastivat tämän kotimatkan. Paluumatkalla saimme nauttia auringonpaisteen sijaan ihan kunnon vesisateesta. Minusta isoin murhe vesisateessa oli ainoastaan se, että varpaat kastuisivat. Teemua ei tämä huvittanut, sillä miehellä ei sadevaatteista ollut tietoakaan. Kotona oltiin 2 tunnissa ja 30 minuutissa tyytyväisinä kuin mitkä! Reissu oli ihan loistava ja matka taittui todella kivuttomasti. Rasittavin osuus oli jälleen suunnistus Helsingin läpi, mutta Iphonen oma kartta toimi kyllä huomattavasti paremmin kuin Googlen mapsin ohjeistukset. Tämä kannattaa muistaa ensi kerralla.

Nämä kotimaan kesäreissut ovat helppoja toteuttaa ja muutamasta päivästä voi saada paljonkin irti! Tämä retki on varmasti yksi kesän lemppareistani <3 Eilen vedettiin vielä illasta jumpat, joten voitte vaan kuvitella kuinka naatti olo oli illalla ruoan jälkeen. Ainiin, ja tultiinhan me siinä välissä vielä Turkuunkin ja siivottiin yksi huusholli…

Ps. harmittaa että jouduin jättämään kantamuksista kameran pois, joten reissun ainoat kuvasaldot ovat päätyneet Instaan ja Snäppiin. 

Kivaa viikkoa kaikille -E